Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden palveluita ja arjen sujuvuutta kartoittaviin Polis-kyselyihin saatiin hyvä määrä vastauksia
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten Polis-kyselyt liittyen ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden palveluihin ja arjen sujuvuuteen olivat avoinna 22.2.-21.3.2024. Ikäihmisiä koskevaan kyselyyn saatiin 220 vastausta ja vammaisia koskevaan kyselyyn 80 vastausta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten vanhus- ja vammaisneuvosto halusivat selvittää kyselyjen avulla ikäihmisten ja vammaisten näkemyksiä hyvinvointialue Soiten palveluiden saatavuudesta ja arjen sujumiseen liittyvistä asioista. Molempien kyselyjen tulokset on käsitelty hyvinvointialueen aluehallituksessa. Kyselyistä kerättyä ja analysoitua dataa hyödynnetään sekä ikäihmisten ja vammaisten eri palveluiden suunnittelussa tulevina vuosina. Konkreettisesti on sovittu 14.8.2024 kokous, jossa käsitellään pelastustoimelle ja vammaispalveluille kyselyn tuottamia evästyksiä yhdessä toimialueiden kanssa.
Ikääntyneiden palveluita ja arjen sujuvuutta koskevan kyselyn tulokset
Ikäihmisiä koskevaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 220 henkilöä, jota voidaan pitää varsin hyvänä määränä asiakasryhmä huomioiden. Vastaajista suurin osa oli 65-74 vuotiaita (50 %). Vastaajat asuivat täysin tasaisesti kaupungissa/kuntakeskuksessa tai haja-asutusalueella. Tästä voi päätellä, että maaseudulla vastattiin kyselyyn aktiivisemmin. 72 % vastanneista asui omakotitalossa.
Tekoäly ryhmitti 192 henkilöä kahteen ryhmään. Ryhmä A: 103 osallistujaa ja ryhmä B: 89 osallistujaa. Ryhmä A kokee saavansa riittävästi tietoa ikäihmisille tarkoitetuista hyvinvointialueen palveluista (70 %), heillä on riittävät digitaidot hyvinvointialueen palveluissa asioimiseen (85 %), he ovat mukana vaikuttamistoiminnassa järjestöjen kautta (81 %), he osaavat hakeutua tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin (93 %) ja he ovat tietoisia sosiaali- ja terveyspalveluneuvonnasta (82 %).
Ryhmä B ei ole mukana vaikuttamistoiminnassa järjestöjen kautta (vain 18 % mukana), heillä ei ole riittävästi digitaitoja hyvinvointialueen palveluissa asioimiseen (vain 21 prosentilla on riittävästi digitaitoja), he eivät koe saavansa riittävästi tietoa ikäihmisille tarkoitetuista hyvinvointialueen palveluista (vain 6 % kokee saavansa riittävästi) ja he eivät ole käyttäneet sähköisiä palveluja, kuten varanneet sähköisesti aikaa vastaanotolle (vain 24 % on käyttänyt).
Polis kyselystä selviää, että vaikka vastaukset jakaantuvat selvästi kahteen hyvinkin erilaiseen ryhmään, niin kokonaisuutena Keski-Pohjanmaalla on halua, kykyä ja rohkeutta uudistua.
Vammaisten henkilöiden palveluita ja arjen sujuvuutta koskevan kyselyn tulokset
Vammaisia koskevaan kyselyyn vastasi 80 henkilöä, jota voidaan pitää kohtuullisena määränä asiakasryhmä huomioiden. Vastaajista suurin osa oli 25–65-vuotiaita (54 %). Vastaajat asuivat pääsääntöisesti kaupungissa tai kuntakeskuksessa (71 %). Erityisen positiivista oli, että vastaajat haluavat jatkossakin antaa palautetta ja ehdotuksia vammaispalveluiden kehittämisessä. Samalla tuotiin vahvasti esille monipuolisten palautekanavien tärkeys.
Tekoäly ryhmitti 67 henkilöä kolmeen ryhmään. Ryhmä A: 21 osallistujaa, Ryhmä B: 34 osallistujaa ja Ryhmä C: 12 osallistujaa.
Ryhmä A näkee eniten haasteita vammaispalveluiden saamisessa ja käytössä. Vammaispalvelut eivät myöskään vastaa Ryhmän A tarpeita. Lisäksi osallisuus toteutuu Ryhmässä A erittäin huonosti. Kyselyn tulosten perusteella Ryhmä A on ryhmistä kriittisin. Ryhmä A koostuu vahvimmin vammaispalveluita tarvitsevista henkilöistä (52 %), jotka ovat käyttäneet vammaispalveluita yli 10 vuotta (57 %) ja vastaajina on vammaisen henkilön omainen/läheinen, joka vastaa hänen puolesta (76 %). Huomioitavaa kuitenkin on, että Ryhmä A tietää, minne ottaa yhteyttä vammaispalveluihin liittyen (65 %).
Ryhmä B, joka on kooltaan suurin, ei ole niin kriittinen kuin Ryhmä A. Ryhmä B asuu enimmäkseen haja-asutusalueella (55 %). Asumisyksikössä asuu (19 %) ja on käyttänyt vammaispalveluita 1-5 vuotta (31 %). Ryhmä B:kin kokee haasteita vammaispalveluiden saamisessa ja käytössä, mutta vammaispalvelut vastaavat kohtuullisen hyvin heidän tarpeita. Osallisuus toteutuu myös kohtuullisesti (40 %). Ryhmä C, joka on kooltaan pienin, on kaikista ryhmistä myönteisin vammaispalvelujen suhteen. Ryhmä C:n tarpeet, osallisuus ja vammaispalveluiden saaminen ovat hyvällä tasolla. Huomioitavaa, että Ryhmä C vastaajat eivät asu asumisyksikössä vaan itsenäisesti/perheen kanssa.
Hyvinvointialueiden kanssa tehtävien kokeilujen yhteistyökumppanina toimii Sitran lisäksi DigiFinland, joka vastaa Polis-alustan käytön teknisestä toteutuksesta. Tulevaisuudessa asukkaiden digitaalinen osallistuminen päätöksentekoon voi olla arkipäivää jokaisella hyvinvointialueella. Kokeilujen aikana kehitetyt mallit ja työkalut jaetaan kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön.