Palveluverkkouudistuksen tavoitteena vähentää seiniä ja lisätä palveluita
Soiten palveluverkkouudistus ja vuodeosastojen muutosohjelma ovat herättäneet runsaasti keskustelua alueella. Uudistusten tavoitteena on vähentää kiinteistöpinta-alaa Lohtajalla, Ullavassa, Halsualla, Lestijärvellä ja Toholammilla ja korvata toimintaan tarpeettoman suuret tilat kustannustehokkaammilla tiloilla sekä liikkuvilla palveluilla. Vuodeosastotoiminta keskitetään Kokkolaan, mikä on potilasturvallisuuden ja väestökehityksen kannalta perusteltua. Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastoilla järjestetään muita Soiten hoivapalveluita jatkossa.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palveluverkkouudistus ja vuodeosastojen muutosohjelma ovat ymmärrettävästi herättäneet paljon keskustelua alueella. Asiat tulevat Soiten aluevaltuuston käsittelyyn maanantaina 16.12.2024.
Palveluverkkouudistus käsittää Lohtajan, Ullavan, Halsuan ja Lestijärven Soite-pisteiden sekä Toholammin Soite-aseman kiinteistöistä luopumisen ja uusien pienempien toimipisteiden hankkimisen liikkuvien palveluiden tukipisteiksi. Vuodeosastojen muutosohjelma koskee Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen toiminnan muuttamista kevyemmiksi hoivapalveluiksi.
Sote-palveluiden saatavuus on turvattu myös jatkossa
Tällä hetkellä Soitella on kaikista hyvinvointialueista toiseksi eniten kiinteistöneliöalaa per asukas. Tavoitteena on luopua toimintaan tarpeettoman suurista vuokratuista kivijalkakiinteistöistä ja hankkia tilalle pienempiä kustannustehokkaampia tiloja, jotka toimivat liikkuvien palveluiden tukipisteinä. Tavoitteena ei siis ole siirtyä ainoastaan ns. renkaiden päälle vaan palveluverkkouudistusta käsittelevissä kunnissa säilyy kiinteä toimitila myös jatkossa.
Liikkuvat palvelut ovat kuitenkin oleellinen osa muutosta. Soite, kuten muutkin hyvinvointialueet, kamppailee henkilöstön saatavuushaasteiden kanssa. Haasteita on sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan saatavuudessa. Liikkuvat palvelut mahdollistavat henkilökunnan sujuvan liikkumisen koko hyvinvointialueella. Tämä lisää esimerkiksi asiantuntijahoitajien ja muiden sote-ammattilaisten saatavuutta väestöpohjaltaan pienemmilläkin alueilla.
Samalla käyttöön otetaan omalääkärimalli. Omalääkärimalli tarkoittaa, että jokaiselle alueen asukkaalle nimetään omalääkäri, jolle asiakkaan yhteydenotot ja käynnit ohjataan. Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden myötä myös hoidon saatavuus ja laatu paranevat. Etävastaanottojen määrää ja muiden digipalveluiden hyödyntämistä lisätään huomioiden asukkaiden mahdollisuus käyttää niitä.
– Haluamme korostaa, että vaikka luovumme ylimitoitetuista tiloistamme, emme kuitenkaan ole lopettamassa sote-palveluita Lohtajalta, Ullavasta, Halsualta, Lestijärveltä tai Toholammilta, toteaa Soiten vt. hyvinvointialuejohtaja Katja Virta.
Vuodeosastotoiminnan keskittäminen Kokkolaan vastaa väestörakennetta ja varmistaa potilasturvallisuuden
Vuodeosastotoiminnan lopettaminen Kannuksessa ja Tunkkarilla sekä vuodeosastotoiminnan keskittäminen Kokkolaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan on niin ikään herättänyt keskustelua.
– Vuodeosastohoidon tulee olla mahdollisimman lyhyt, laadukas ja potilasturvallinen hoitojakso kaikille ikäryhmille ja Keski-Pohjanmaan keskussairaala kykenee tarjoamaan tämän parhaiten siellä saatavissa olevan lääkäripäivystyksen ja diagnostiikkapalveluiden avulla myös iltaisin ja viikonloppuisin, Virta muistuttaa.
Vuodeosastot itsessään eivät ole yksinomaan iäkkäiden palvelumuoto vaan vastaavat koko aikuisväestön akuutin sairaanhoidon tarpeeseen. Nykyaikaisen vuodeosastohoidon tavoitteena ei ole pitkä vuodeosastojakso vaan nopea kuntoutuminen. Vuodeosastojen hoitojaksot ovatkin yli puolessa tapauksessa alle viikon. Pidempään vuodeosastojaksoilla olevat asiakkaat odottavat usein joko kotiin tai hoivapalveluun pääsemistä.
– Iäkkäiden asiakkaidemme etu olisi, että voisimme tarjota heille suoraan palvelua, jota he odottavat. Iäkkäiden palveluiden koordinointia tulee tältä osin tehostaa, jotta voimme varmistaa, että jokainen ikääntynyt saa yhdenvertaisia palveluja tarpeen mukaisesti.
Uudistuksen suunnittelussa on huomioitu nykyinen väestörakenne ja tuleva väestökehitys. Tunkkarin ja Kannuksen vuodeosastojen käyttöä analysoitaessa on todettavissa, että vuodeosaston asiakkaista suurin ryhmä muodostuu kokkolalaisista: Kannuksen vuodeosaston hoitopäivistä kokkolalaisten osuus on 39 % ja kannuslaisten osuus 30 %. Tunkkarin vuodeosaston hoitopäivistä kokkolalaisten osuus on 30 %, veteliläisten osuus 20 % ja kaustislaisen osuus 18 %. Tulevaisuudessa kokkolalaisten tarve vuodeosastopaikkojen suhteen kasvaa edelleen.
Kannuksen ja Tunkkarin vuodeosastojen tilat ovat kuitenkin toimivat, ja niissä voi järjestää muuta Soiten palvelua ja siten vähentää vuokralla olevien kiinteistöjen määrää. Tunkkarille on tavoitteena perustaa alueellemme hyvin tarpeellinen geropsykiatrinen yksikkö, jossa hoidetaan vaikeita ikääntyneiden mielenterveyden haasteita. Kannuksen vuodeosasto taas muuttuisi enemmän jaksohoitotyyppiseksi yksiköksi, jossa kotisairaalan tukemana hoidetaan haastavia sairaanhoidollisia jaksoja. Sekä Tunkkarin että Kannuksen yksiköissä tarjotaan lisäksi elämän loppuvaiheen hoitoa eli saattohoitoa.