Hoitopolku alkaa heti yhteydenotosta – Keski-Pohjanmaalla kehitetty toimintamalli parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitella on kehitetty vastaanottotoimintaa Suomen kestävän kasvun ohjelman avulla vahvistamalla hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta asiakaslähtöisesti. Moniammatilliset tiimit, vastuutyöntekijämalli ja yksilölliset hoitosuunnitelmat tukevat hoidon sujuvuutta. Kehitystyötä on viety käytäntöön koulutuksilla, digitaalisten vastaanottopalvelujen lisäämisellä ja tiiviillä esihenkilöyhteistyöllä. Hoito alkaa aidosti heti yhteydenotosta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella terveysasemien vastaanottotoimintaa on kehitetty kokonaisvaltaisesti – tavoitteena on ollut parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta, parantaa työhyvinvointia sekä lisätä digitaalisia palveluita. Kehitetty toimintamalli on nyt käytössä kaikilla alueen terveysasemilla.
Mallin ytimessä ovat moniammatillinen tiimityö, vastuutyöntekijämalli ja yksilöllinen terveys- ja hoitosuunnitelma, jotka tukevat hoidon jatkuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaalle nimetty vastuuhenkilö ja tuttu tiimi auttavat rakentamaan luottamusta sekä vähentävät tarpeettomia hoitokatkoksia ja toistuvia selvityksiä.
Hoitoon oikeaan paikkaan oikeaan aikaan heti yhteydenotosta
Uudistuksilla on haluttu varmistaa, että hoito alkaa aidosti heti asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta. Moniammatillisen tiimin tueksi on rakennettu monikanavaiset konsultaatiomahdollisuudet. Tämä on mahdollistettu kehittämällä vastaanoton toimintamalleja sekä lisäämällä digitaalisuutta. Digitaaliset vastaanottopalvelut, kuten videoyhteydet ja puhelinpalvelut, tuovat hoidon lähemmäs asiakasta ja mahdollistavat sujuvan asioinnin myös ilman fyysistä käyntiä, vaikka kotisohvalta käsin.
Kaikille vastaanoton ammattilaisille on järjestetty koulutus hoidon tarpeen arvioinnista, jolla on ollut merkittävä vaikutus asiakkaan ohjautumiseen oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi ammattilaisia on koulutettu teemakuukausien aikana muun muassa vastuutyöntekijämalliin, terveys- ja hoitosuunnitelmien hyödyntämiseen, paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintamalliin ja etävastaanottojen käyttöön. Lisäksi tilastointiin ja kirjaamiseen on panostettu koulutuksilla ja vieriopetuksella, jotta kehittämistoimien vaikutuksia voidaan seurata ja palveluita ohjata tietoon perustuen tehokkaammin.
Sujuvampi perusterveydenhuolto parantaa asiakaskokemusta ja työhyvinvointia
Kokonaisuudessaan kehittämistyö rakentaa entistä sujuvampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää perusterveydenhuoltoa. Asiakas saa hoitoa silloin, kun sitä tarvitsee – tutulta tiimiltä, yksilöllisesti ja sujuvasti. Samalla vahvistetaan myös ammattilaisten työhyvinvointia ja arjen hallintaa.
Kehittämistyön aikana on myös seurattu henkilöstön työhyvinvointia säännöllisillä kyselyillä. Tulokset osoittavat positiivista kehitystä – uudet toimintamallit ja vahvistunut yhteistyö ovat lisänneet kokemusta työn sujuvuudesta ja hallinnasta. Tämä vahvistaa osaltaan myös asiakastyön laatua.
Kehittämistyön vaikutusten pysyvyys edellyttää suunnitelmallista juurruttamista. Tämän tueksi on laadittu juurruttamisen seurantasuunnitelma yhdessä esihenkilöiden kanssa. Suunnitelmaan on nimetty vastuuhenkilöt, jotka seuraavat toimintamallien käyttöönottoa ja tukevat tiimejä arjen toteutuksessa. Yhteinen suunnitelma ja selkeä vastuunjako tukevat pitkäjänteistä muutosta ja varmistavat, että hyvät käytännöt vakiintuvat osaksi päivittäistä työtä.
Kehittäminen vaatii sitkeyttä – haasteet eivät ole pysäyttäneet
Kaikki kehittäminen ei ole sujunut kuin tanssi. Työtä on tehty tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen epävarmuus, hyvinvointialueiden rakenteelliset haasteet, rajalliset resurssit ja esihenkilöiden vaihtuvuus ovat vaikuttaneet arkeen. Myös muutos herättää ymmärrettävästi monenlaisia tunteita ja voi kohdata vastarintaa. Tästä huolimatta kehittämistyö on kulkenut määrätietoisesti eteenpäin, vahvassa yhteistyössä ammattilaisten, esihenkilöiden ja kehittäjien kesken. Jokainen askel kohti sujuvampaa hoitoa ja parempaa arkea on ollut arvokas.
Keski-Pohjanmaan vastaanottotoiminnan uudistukset ovat osoitus siitä, että kun hoitopolku alkaa aidosti yhteydenotosta ja jatkuu suunnitelmallisesti, kaikki voittavat – erityisesti asiakas.
Kehittäjäkoordinaattori Merja Kangasharju
Kehittäjäsairaanhoitaja Anu Saariaho
