Tiedote väestönsuojiin ja kotitalouksien varautumiseen liittyen
Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos muistuttaa, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä uhkaa, mutta jokaisen kotitalouden on tärkeää varautua häiriötilanteisiin. Väestönsuojat otetaan käyttöön vain viranomaismääräyksestä, ja niiden käyttökuntoon saattaminen tulee tapahtua 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksen antamisesta. Kotivaralla voit parantaa oman kotisi valmiutta.
Ukrainan tilanne on herättänyt huolta ja kysymyksiä myös Suomessa. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos on saanut runsaasti yhteydenottoja väestönsuojiin ja varautumiseen liittyen. Pelastuslaitos haluaakin korostaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi esimerkiksi väestönsuojien käyttöönottomääräyksen antamista. Tästä huolimatta kotitalouksia suositellaan varautumaan häiriötilanteisiin omatoimisesti.
Pelastuslaitokselta muistutetaan, että jokainen kotitalous voi varautua häiriötilanteisiin ennakkoon muun muassa varmistamalla, että oman asuinrakennuksen tai työpaikan väestönsuojalle on nimetty väestönsuojanhoitaja ja että kotiin on varattu riittävä kotivara. Kotivara on hyvä huolehtia myös sellaisten alojen työpaikkoihin, joiden työntekijät saattavat joutua häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa olemaan pitempiä aikoja töissä, kuten terveydenhuollossa.
Väestönsuojat käyttövalmiina 72 tunnin sisällä viranomaismääräyksestä
Väestönsuojat on tarkoitettu väestön suojaamiseen muun muassa sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Ne sijaitsevat usein asuinrakennuksissa, työpaikoilla ja kouluissa. Normaalioloissa väestönsuoja toimii usein harrastustilana tai varastona. Keski-Pohjanmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia, vaan väestönsuojat ovat pääsääntöisesti taloyhtiöiden, koulujen, työpaikkojen tai muiden kiinteistöjen yhteydessä ja niiden käyttö on tarkoitettu kyseisen kiinteistön asukkaille, työntekijöille tai muille käyttäjille.
Keski-Pohjanmaan alueella väestönsuojapaikkoja on noin 66 %:lle väestöstä. Kokkolassa noin 87 %:lle ja maakunnassa 15–30 %:lle väestöstä. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojia yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen, tilapäisen suojan rakentaminen tai viime kädessä väestön siirto eli evakuointi.
Väestönsuojiin suojaudutaan vain viranomaisen käskystä. Väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon ennen suojautumista. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Käyttöönotosta annetaan viranomaismääräys, jonka jälkeen väestönsuojat tulee laittaa käyttökuntoon 72 tunnin aikana.
Väestönsuojan huolto ja kunnossapito on osa varautumista
Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon määräaikaistarkastus ja tiiveyskoe tulee tehdä 10 vuoden välein, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Lisäksi väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnossa pysyminen sekä varusteiden kunto varmistetaan säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Väestönsuojan omistaja vastaa väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista.
Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä suojan todellisista käyttäjistä väestönsuojanhoitaja ja apulaisia, jotka kannattaa kouluttaa tehtäväänsä. Väestönsuojan hoitajan vastuuna tulisi olla esim. väestönsuojan toimintakunnon varmistaminen sekä tarvittaessa suojan käyttöönoton organisointi käyttöönottosuunnitelman mukaan. Jokaisessa suojassa tulisi olla dokumentoituna käyttöönottosuunnitelma.
Mitä voit tehdä itse varautumisen eteen?
Viranomaisten ja järjestöjen antaman 72 tunnin varautumissuosituksen mukaan jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteessa. Tämä tarkoittaa, että kotoa tulisi löytyä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita välttämättömyyshyödykkeitä, kuten puhtaita kannellisia sankoja, käteistä ja paristoilla toimiva radio viranomaistiedotteita varten. Kotivara ei siis ole erillinen hätävarasto, vaan juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona muutenkin on. Myös väestönsuojiin on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat.
Eri toimijoiden varautumis- ja toimintaohjeita on myös kerätty ”Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen”-oppaaseen, joka on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin, kuten pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet. Lisäksi oppaassa kerrotaan, miten poikkeustilanteisiin voi varautua etukäteen ja kuinka näissä tilanteissa kannattaa toimia.
Omatoiminen varautuminen ja kansalaisten toimintakyky vaikuttavat siihen, miten hyvin yhteiskunta selviää erilaisista häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Siksi on tärkeää, että viranomaisten lisäksi myös kotitaloudet valmistautuvat etukäteen erilaisiin häiriöihin.