Turvallinen kesä vesillä ja tulen äärellä Keski-Pohjanmaalla
Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen tehtävistä merkittävä osa ajoittuu kesäkuukausille. Pelastuslaitosta työllistävät etenkin maastopalot ja muut tulipalot, mutta tehtäviin kuuluu myös muun muassa ihmisten pelastamista, vahingontorjuntaa ja savuhavaintojen tarkastuksia. Ota tiedotteestamme talteen vinkit, joilla voit taata turvallisen kesän niin vesillä ja tulen äärellä.
Huomattava osa Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen tehtävistä painottuu kesäkuukausille. Vuosina 2018–2022 jopa 41 % tehtävistä ajoittui touko-elokuulle. Kesäisin pelastuslaitosta työllistävät etenkin maastopalot ja muut tulipalot, mutta mukana on paljon muitakin tehtäviä, kuten ihmisten pelastamista, vahingontorjuntaa esimerkiksi myrskyihin liittyen sekä paloilmoittimien ja savuhavaintojen tarkastuksia.
─ Yleisesti voidaan todeta, että ihmiset ovat alttiimpia onnettomuuksille vapaa-ajallaan sekä vieraissa ympäristöissä. Tämä selittänee sen, miksi huomattava osa pelastuslaitoksen tehtävistä painottuu juuri kesälomakuukausille, kertoo Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palomestari Joakim Toivio.
Paras tapa varmistaa turvallinen kesä on varautua mahdollisiin tilanteisiin etukäteen.
Hukkuminen tapahtuu usein tutuissa vesissä
Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 ihmistä, joista puolet tapahtuu kesäkuukausien aikana. Usein hukkuminen tapahtuu henkilölle tutuissa vesissä uidessa tai vilvoitellessa. Lisäksi hukkumisia tapahtuu tahattoman veteen putoamisen yhteydessä, kuten laiturilta tai soutuveneestä pudotessa.
Suurin osa kesän hukkumistapauksista voitaisiin välttää olemalla vesillä selvin päin, käyttämällä pelastusliivejä ja oikealla turvallisuusasenteella. Alkoholi on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka lisää tapaturmariskiä. Keskimäärin puolet tapaturmaisesti hukkuneista ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisina. Lisäksi tutkimusten mukaan jopa 80 % vesiliikenteessä hukkuneista voisi pelastua, jos he olisivat pukeneet pelastusliivit päälle oikein.
─ Pelastusliivit voivat olla ainoa asia, joka pitää henkilön pinnalla ennen pelastajien saapumista. Ilman niitä kenelläkään ei ole asiaa vesille, kertoo Toivio.
Vesiturvallisuuteen kuuluu myös oikeanlainen turvallisuusasenne. Lapsille on tärkeää opettaa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan. Lapsia tulee myös valvoa veden äärellä ja vedessä ollessa pitää heidät käden mitan päässä. Hukkuminen tapahtuu yleensä hiljaa ja nopeasti.
─ Uimataidon ja kellumisen opetteleminen on myös tärkeä taito – niin aikuiselle kuin lapselle, painottaa Toivio.
Tulen kanssa on pysyttävä valppaana
Juhannuskokko ja nuotiotulet ovat kesän perinteitä, mutta niiden kanssa on muistettava harjoittaa varovaisuutta. Keski-Pohjanmaalla peräti 36 % maastopaloista liittyi varomattomaan tulenkäyttöön, kuten lasten tulenkäsittelyyn, kulotukseen, roskien ja risujen polttamiseen tai savukkeisiin. Suurin osa maastopaloista oli syttynyt myös maastopalovaroituksen voimassaolon aikana.
Lain mukaan merkittävästi savua muodostavista avotulista, kuten nuotiosta ja risujen polttamisesta, sekä kulotuksesta on tehtävä ilmoitus paikkakunnan pelastusviranomaiselle väärien hälytyksien vähentämiseksi. Avotulta ei saa lain mukaan myöskään sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaaran aikana.
Maastopalovaroituksen voimassa olon voi tarkastaa Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
Jos kokon polttopaikalle oletetaan tulevan yli 200 henkilöä, juhannuskokon polttamista pidetään yleisötilaisuutena. Tällöin kokosta on tehtävä tulentekoilmoitus ja yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma.
Tärkeintä on muistaa, että tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulesta, sen kunnollisesta sammuttamisesta ja mahdollisista palo- tai savuvahingoista. Tarkista ennen kokon sytyttämistä aina ensin voimassa olevat maastopalovaroitukset ja varaa polttopaikan lähettyville riittävät sammutusvälineet. Älä jätä kokkoa palamaan yksin. Pidä puhelimesi mukana ja soita hätätilanteessa 112.
Lue lisää kokon polttamiseen liittyvistä käytänteistä ja turvallisuudesta tiedotteestamme:
Bara bada bastu – mutta muista myös varovaisuus
Pelastustoimen riskianalyysin mukaan vuosien 2018–2022 aikana rakennuspalojen määrä on ollut huomattavan korkea kesäkuussa suhteessa muihin kuukausiin. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen rakennuspaloihin liittyvistä tehtävistä useat linkittyivät juuri vapaa-ajan toimintoihin, kuten pihasaunan lämmitykseen.
Kesäkuukausina saunapalot voivat saada alkunsa esimerkiksi puusaunan tulisijasta karanneesta kipinästä tai kekäleestä, syttyvien materiaalien asettamisesta liian lähelle kiuasta tai savuhormissa olevasta viasta.
─ On ymmärrettävää, että saunatilaa halutaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi vaatteiden tai pyykkien kuivaamiseen, mutta tässäkin on muistettava varovaisuus. Pyykit on syytä kuivata mieluummin kesäauringossa kuin kiukaan lähellä, tiivistää Toivio.