Etäisyys muuttaa muotoaan – olemme etäällä ja samalla liki lähellä digitaalisesti
Etäpalvelut ja etäasiointi ovat muuttaneet terveydenhuoltoa merkittävästi, siirtäen palvelut vahvasti digitaaliseen maailmaan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten hankkeessa kehitetty etäasioinnin toimintamalli tukee yksiköiden etäpalveluiden kehittämistä ja edistää hyvinvointialueiden digitalisaatiotavoitteita.
Etäpalvelut ja etäasiointi ovat yhä vahvemmin osa terveydenhuoltoa ja muuttavat palveluprosesseja merkittävästi. Terveydenhuollossa eletään suuren murroksen aikaa. On kuljettu pitkä matka siitä, kun hoitotietoja kirjattiin paperikorttiin sinipunakynällä. Nyt olemme täysin erilaisessa, vahvasti digitaalisessa maailmassa.
Etäasiointi, etäpalvelu, etäkontakti, etätapaaminen – kaikki nämä sanat jakavat yhteisen nimittäjän: etä-. Se viittaa johonkin, joka tapahtuu kauempana, ei liki eikä lähellä. Mutta voisiko ”etä” olla myös lähellä – etänä eli diginä liki lähellä?
Miltä digitaalinen terveydenhuolto näyttää käytännössä?
Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia vuosille 2023–2035 linjaa, että digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii, tai niille asiakkaille, jotka kykenevät niitä käyttämään.
Kuvitellaan asiakas nimeltä Laura. Hän ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen viestillä. Ammattilainen tunnistaa Lauran, koska viesti on lähetetty vahvasti tunnistautuneena terveydenhuollon palvelun kautta. Viestien välityksellä käydään tarkentavaa keskustelua, jonka perusteella ammattilainen ohjaa Lauran käymään itsemittauspisteellä, täyttämään esitietolomakkeet ja varaamaan ajan sairaanhoitajan etävastaanotolle – kaikki saman palvelun kautta.
Laura kokee helpotusta etäasioinnin mahdollisuudesta. Hänellä on pitkä matka lähimpään toimipisteeseen, ja lähteminen on haastavaa kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajana. Itsemittauspiste sijaitsee kyläkaupalla, joten asiointi onnistuu kätevästi ostosten yhteydessä.
Kaikki tapahtuu etänä – myös vastaanotto. Laura keskustelee sairaanhoitajan kanssa samalla, kun lapset leikkivät kotona. Keskustelussa keskitytään Lauran tilanteeseen ja kartoitetaan mahdollisia muita palvelutarpeita. Esitietolomakkeiden vastaukset ovat ammattilaisen käytettävissä potilastietojärjestelmässä jo ennen vastaanottoa, joten hän on hyvin perillä Lauran tilanteesta.
Vaikka kyseessä on kuvitteellinen esimerkki, monet sen elementeistä ovat jo käytännössä toteutuneet. Meillä on käytössä digitaalisia palveluita, kuten viestin lähetys vahvasti tunnistautuneena, ajanvaraus, esitietolomakkeet ja terveyskyselyt sekä videovälitteiset etävastaanotot. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on juuri ottanut käyttöön ensimmäisen itsemittauspisteen keskussairaalan tiloissa – konkreettinen askel kohti sujuvampaa ja saavutettavampaa etäasiointia.
Miten hankkeessa on edistetty etäasiointia?
Hanketyössä on kehitetty etäasioinnin toimintamalli, joka tukee yksiköiden etäpalveluiden kehittämistä. Malli kuvaa kehittämisprosessia, jonka keskiössä on moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaiden tarpeet.
Pyörää ei ole keksitty uudelleen, vaan se on päivitetty tähän päivään. Toimintamalli tukee hyvinvointialueen digitalisaatiotavoitteita ja edistää yhteistä kehittämistä. Etäasioinnin malli toimii käytännön työkaluna tarvekartoitukseen, suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Malli mahdollistaa myös korjaavat toimenpiteet ja joustaa tilanteen mukaan. Kaikkia mallin osa-alueita ei tarvitse toteuttaa kerralla, vaan niitä voidaan valita tarpeen mukaan. Mallissa voidaan myös palata tekemään korjauksia, jos huomataan, että jokin osa ei toimi tai sitä halutaan parantaa.
Toimintamalli perustuu Design Thinking -ajatteluun, joka soveltuu ketteryytensä ansiosta terveydenhuollon kehittämiseen. Kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia sovelluksia ja järjestelmiä, ja viedään ne osaksi arjen toimintaa. Mallia sopeutuu tilanteeseen myös sovellusten vaihtuessa.
Hankkeen aikana on järjestetty noin sata yksikköpalaveria tai koulutusta, joissa on kehitetty digitaalista ajanvarausta, esitietolomakkeita, Omahoidon viestipalveluita ja harjoiteltu etävastaanottoa. Nämä kaikki ovat kiinteä osa etänä toteutettavaa palveluprosessia, joiden keskiössä on asiakas.
Miten kävi Lauran?
Laura sai apua nopeasti ja pääsi keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa itseään askarruttavista asioista. Hän oli tyytyväinen palveluun, joka toteutui kokonaan etänä. Laura koki osallistuvansa hoitoprosessiin alusta alkaen ja sai valita itselleen sopivan ajan ilman tarvetta peruuttaa tai siirtää tapaamista. Vaikka asiointi tapahtui etänä, se tuntui sujuvalta ja läheiseltä. Laura oli etänä etäällä – ja samalla diginä liki lähellä.
Anu Mastokangas
Hanketyöntekijä/Sovellusasiantuntija
RRF Keski-Pohjanmaa-hanke
