Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Maailman tuberkuloosipäivää vietetään tiistaina 24.3. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, että tuberkuloosi on edelleen vakava sairaus monissa osissa maailmaa.

Suomi on viimeiset vuosikymmenet kuulunut matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maihin. Uusia tapauksia todetaan vuodessa noin 200–300. Tuberkuloosi on edelleen yleinen sairaus etenkin heikomman tulotason maissa: lähes koko Aasiassa, Afrikassa, Etelä- ja Keski-Amerikassa ja suuressa osassa Itä-Euroopan maita. Siihen sairastuu vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tuberkuloosiin kuolee edelleen 1,6 miljoonaa ihmistä vuosittain (2021) ja se on yksi maailman tappavimmista infektiotaudeista.

Mikä on tuberkuloosi ja ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Tuberkuloosi (TB) on ilmavälitteinen keuhkosairaus. Tavallisin tuberkuloosin muoto on keuhkotuberkuloosi, mutta tuberkuloosi voi ilmetä missä tahansa elimessä. Jotta tuberkuloosi tarttuu, vaaditaan siihen yleensä pitkää kontaktia sairastavan ihmisen kanssa.

Tuberkuloosin riskiryhmäksi määritellään se osa väestöä, jossa tuberkuloosia on enemmän kuin muussa väestössä. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosipotilaiden lähikontaktit, HIV-positiiviset, vangit, päihdeongelmaiset, aliravitut ja huonoissa sosiaalisissa oloissa elävät kuuluvat riskiryhmiin. Teollistuneissa maissa näiden lisäksi tärkeimpiä riskiryhmiä ovat iäkkäät henkilöt ja maahanmuuttajat maista, joissa tuberkuloosi on yleinen.

Tuberkuloosin ehkäisy perustuu varhaiseen toteamiseen ja kohdennettuihin toimenpiteisiin

Eri riskiryhmiin kohdistetaan erilaisia toimenpiteitä. Tärkein tavoite on löytää ja hoitaa tartuntavaaralliset tapaukset ja estää siten taudin leviämistä.

Oireisiin perustuva tapausten toteaminen on keskeistä koko väestössä. Tuberkuloosi voi olla oireeton, mutta tartuntaa levittävillä henkilöillä on lähes aina oireita, etenkin yskää ja ysköksiä. Suurin osa tuberkuloositapauksista, myös riskiryhmiin kuuluvista, tulee ilmi, kun sairastunut hakeutuu oma-aloitteisesti terveydenhuollon tutkimuksiin.

Osa TB-riskialueilta Suomeen tulevista henkilöistä (esimerkiksi tilapäistyöntekijät, lyhytaikaiseen vaihtoon tulevat opiskelijat, sukulaisten tai ystävien luona vierailevat, laittomasti maahan tulevat) eivät kuulu minkään järjestetyn terveystarkastuksen piiriin. Myös näissä ryhmissä on tarpeen herkästi epäillä tuberkuloosia, jos he hakeutuvat oireiden vuoksi terveydenhuoltoon. TB-riskimaista tulevat opiskelijat ja näille alueille vaihtoon eri järjestöjen kautta lähtevät ovat ohjauksen ja terveystarkastuksen piirissä. Suomessa sote-alan harjoittelujaksoa aloittaville opiskelijoille kuuluu tartuntatautilaissa määritellyissä tilanteissa terveystarkastus.

Tuberkuloosin seulonta toteutetaan vapaaehtoisena mahdollisimman pian maahantulon jälkeen maahanmuuttajille, jotka ovat kotoisin tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maasta ja heidän Suomessa oleskelun kesto on todennäköisesti yli 3 kuukautta. Tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maista Suomeen perhesiteen, kuten aviopuolison tai lapsien, vuoksi muuttavien ja adoptiolasten seulonta suositellaan tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Seulonnan tarpeen arviointi on hyvä muistaa myös neuvolapalveluita käytettäessä.

Lisää tietoa tuberkuloosista löytyy osoitteesta www.tuberkuloosi.fi

Tuberkuloosin hoito ja Soite

Keuhkotuberkuloosipotilaita hoidetaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa keuhko-osastolla ja -poliklinikalla. Hoito aloitetaan sisätautien ja keuhkosairauksien osastolla ilmaeristyshuoneessa. Kun potilaan tartuntariski on todettu pieneksi ja potilaan kunto sallii, voidaan siirtyä kotona toteutettavaan hoitoon ja polikliiniseen seurantaan. Kotihoidon kanssa yhteistyössä varmistetaan potilaan lääkityksen onnistuminen kotioloissa. Tuberkuloosipotilaiden tartunnan jäljitys hoidetaan yhteistyössä tartuntatautiyksikön kanssa.

Katso myös nämä