Soiten työhyvinvointikyselyn 2026 tulokset valmistuivat
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten työhyvinvointikyselyn tulokset ovat valmistuneet. Henkilöstökysely toteutettiin Kevan digitaalisena kyselynä 12.03.2026-13.04.2026 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 914 työntekijää, ja kyselyn vastausprosentti oli noin 55,8 % (ed. tulos 66,1 %).
Kyselyn avulla saatiin kattava kuva Soiten henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilasta organisaation kaikilla tasoilla. Kyselyn avulla kerättiin tietoa työhyvinvoinnin keskeisistä aihealueista, kuten työn sujumisesta, työtehtävistä, henkilöstön voimavaroista, esihenkilötyöstä ja johtamisesta.
Kysely on käytössä myös useilla muilla hyvinvointialueilla, mikä antaa vertailunäkökulmaa alan yleiseen tilanteeseen. Verrokkiorganisaatioihin verratessa Soiten työhyvinvointi on hyvässä osassa kysymyksiä samalla tai hieman korkeammalla tasolla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työhyvinvoinnin tila Soitessa on jonkin verran edellisvuotta parempi tai samalla tasolla. Tyytyväisyys koko organisaation johtamistapaan ja johtamisen avoimuuteen on edelleen matala mutta parantunut hieman. Sama trendi on nähtävissä myös verrokkihyvinvointialueilla. Kyselyyn vastanneista 75 % suosittelisi Soitea työnantajana, mikä on hieman korkeampi tulos kuin vuotta aiemmin.
Muutamia nostoja kyselystä:
- 75 % vastaajista suosittelee Soitea työnantajana (ed. tulos 71 %, verrokit 68,4 %).
- 81,6 % vastaajista kokee, että työyhteisössä huolehditaan perehdyttämisestä (ed. tulos 79,9 %, verrokit 74,6 %).
- 72,6 % vastaajista kokee, että työyksikössä toimitaan yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti (ed. tulos 69,8 %, verrokit 67,2 %).
- 75,2 % vastaajista tuntee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssä useammin kuin kerran viikossa (ed. tulos 73,9 %, verrokit 71,3 %).
- 84,2 % vastaajista voi käyttää työssään tietojaan ja taitojaan monipuolisesti (ed. tulos 83,5 %, verrokit 78,8 %).
- 57,1 % vastaajista kokee, että heillä on tarpeeksi aikaa saada työ tehdyksi (ed. tulos 53,7 %, verrokit 56,2 %).
- 85,6 % vastaajista kokee olevansa selvillä työyksikön tavoitteista (ed. tulos 82,7 %, verrokit 78,3 %).
- 81,9 % vastaajista kokee, että hänen ja esihenkilön välillä vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri (ed. tulos 77,9 %, verrokit 77,5 %).
- 48,1 % vastaajista saa esihenkilöltään palautetta siitä, miten työssä on onnistunut (ed. tulos 43,7 %, verrokit 46,6 %).
- 72,1 % vastaajista vastasi käyneensä kehityskeskustelun viimeisen 12 kuukauden aikana (ed. tulos 57,5 %, ei verrokkitietoa).
- 61,5 % vastaajista kokee, että esihenkilö keskustelee riittävästi heidän kanssaan työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista (ed. tulos 59,9 %, verrokit 59,6 %).
- 67,7 % vastaajista on tietoisia organisaation toimintatavasta, jonka mukaan toimitaan, kun työntekijän työkyky on uhattuna (ed. tulos 68,6 %, verrokit 56,2 %).
- 27,2 % vastaajista kokee, että johtaminen organisaatiossa perustuu avoimuuteen (ed. tulos 25,2 %, verrokit 27,1 %), kun taas 41,8 % kokee päinvastoin (ed. tulos 45,3 %).
- 21,9 % (ed. tulos 18 %) vastaajista on tyytyväisiä koko organisaation johtamistapaan, kun 46,5 % (ed. tulos 53,4 %) vastaajista on tyytymättömiä. 31,5 % vastaajista valitsi neutraalin vaihtoehdon. (verrokeissa tyytyväisiä on 19,3 % ja tyytymättömiä 53,2 %)
- 67,5 % vastaajista kokee, että yhteistyö yksiköiden välillä toimii hyvin (ed. tulos 60,8 %, verrokit 55,4 %).
- 82,1 % vastaajista kokee työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen olevan mahdollista erilaisilla työaikajärjestelyillä (ed. tulos 77,6 %, ei verrokkitietoa).
Edellinen henkilöstökysely toteutettiin vuoden 2025 keväällä, ja kysely toteutetaan vuosittain tällä konseptilla. Henkilöstökyselyn tulokset raportoidaan toimialuejohtajille, palvelualuejohtajille sekä yksiköiden esihenkilöille, jonka jälkeen tuloksiin tutustutaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisöissä järjestetään kyselystä käytäntöön -hetki, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja ymmärtää paremmin työyhteisön voimavaroja, sekä toisaalta tekijöitä, jotka haastavat työhyvinvointia.
Vastauksiin tutustumisen ja yhteisen keskustelun myötä valitaan tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla kehitetään työyhteisön toimintaa ja hyvinvointia työssä. Kehittämiskohteet välitetään palvelu- ja toimialuejohtajille, ja ne käydään läpi johtoryhmissä. Kehittämiskohteiden raportointia ja toteutumista seurataan.