Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Toisesta huolehtiminen voi koetella omaishoitajan jaksamista, vaikka läheisen avuntarpeessa ei olisi tapahtunut muutoksia.

Huolehdi itsestäsi

  • Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin
  • Hae tarvittaessa itsellesi apua olemalla yhteydessä omaishoidon työntekijään
  • Tunnista omat rajasi ja pidä huolta omasta jaksamisestasi
  • Vaikka tilanne kuormittaa, arjessa on edelleen asioita ja hetkiä, jotka tuovat merkitystä, iloa ja voimaa.
  • Hanki tietoa hoidettavan sairaudesta

Hoidettavuus lisääntyy tai muuttuu

Omaishoitotilanteen muuttuessa on tärkeää arvioida muutoksen vaikutuksia arjen sujumiseen ja omaishoitajan jaksamiseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

  • hoivan ja vastuun lisääntyminen
  • hoidon muuttuminen sitovammaksi
  • yöaikaisen valvomisen lisääntyminen
  • hoidettavan käytöksen muutokset
  • haasteet turvallisuudessa kotona
  • turvattomuuden tunne

Avuntarpeen kasvaessa on tärkeää olla yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään. Tällöin vastaava työntekijä ja omaishoitaja arvioivat yhdessä avuntarpeessa ja kotona pärjäämisessä tapahtuneita muutoksia, omaishoitoa tukevien palvelujen tarvetta, hoitopalkkion mahdollista tarkistamista, omaishoidon vapaiden toteutumista ja riittävyyttä sekä omaishoitajan jaksamista.

Arvioinnin perusteella työntekijä ja omaishoitaja päivittävät omaishoidon tuen suunnitelman ja sopivat tarvittavista palveluista. Tarvittaessa hoidettavan tilannetta arvioidaan myös terveydenhuollossa, esimerkiksi hoidon ja lääkityksen osalta. Ole tarvittaessa yhteydessä hoidettavan terveydenhuollosta vastaavaan tahoon. Tarvittaessa tilannetta voidaan arvioida ja suunnitella monialaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutustu myös omaishoitajan jaksamista tukeviin palveluihin:

Oikea-aikaiset palvelut omaishoidossa

Omaishoidon tilanteet muuttuvat ajan myötä. Oikein valitut palvelut oikeaan aikaan auttavat tukemaan hoidettavan arkea ja omaishoitajan jaksamista.

Kun arki sujuu vielä pääosin itsenäisesti, mutta tukea tarvitaan ajoittain:

Apuvälineet ja kinestetiikka: tukevat turvallista liikkumista ja helpottavat arjen toimia.

Iäkkäiden päivätoiminta:

  • ylläpitää iäkkään omaishoidettavan toimintakykyä ja tuo mielekästä tekemistä
  • tarjoaa omaishoidettavalle sosiaalisia kontakteja
  • antaa omaishoitajalle tärkeän hengähdystauon

Nämä palvelut on hyvä ottaa käyttöön varhaisessa vaiheessa tukemaan omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista sekä tukemaan omaishoidettavan toimintakykyä.

Kun hoidon tarve lisääntyy ja arki kuormittaa enemmän:

  • Kotihoito tai lapsiperheiden kotipalvelu: apua esimerkiksi peseytymiseen ja arjen toimintoihin.
  • Tukitiimi ja muut avopalvelut: lisätukea arjen tilanteisiin ja ohjausta.
  • Kiertävä perhehoito: hoitoa annetaan kotiin määräajaksi – mahdollistaa omaishoitajan lepohetket.
  • Turvapuhelin ja hyvinvointiteknologia: lisää turvallisuutta ja mahdollistaa kotona asumisen pidempään.

Sopivia, kun omaishoitaja tarvitsee säännöllistä tukea arkeen.

Kun omaishoitotilanne vaatii asumiseen muutoksia, jotta kotona pärjääminen on mahdollista:

  • Senioriasuminen: esteetön ja turvallinen asuminen iäkkäille, jossa palvelut ovat lähellä.
  • Asunnon muutostyöt: asuntoon tehdään tarvittavat muutokset, joilla tuetaan kotona pärjäämistä ja turvallista kotona asumista.

Sopii, kun itsenäisyys vähenee, mutta ympärivuorokautista hoivaa ei vielä tarvita.

Monia palveluita voidaan käyttää omaishoidon rinnalla.

On kuitenkin hyvä huomioida, että palveluiden lisääntyessä hoitovastuu voi jakautua, mikä voi vaikuttaa omaishoidon tuen määrään.

Kun hoidon tarve on jatkuvaa ja sitovaa:

  • Ympärivuorokautinen palveluasuminen: hoitoa ja valvontaa tarjolla ympäri vuorokauden.

Näissä vaiheessa vastuu hoidosta siirtyy pääosin ammattilaisille ja omaishoitajan rooli muuttuu läheisen tukijaksi.

Muista: Palveluiden tarkoitus on tukea sekä hoidettavan hyvää arkea että omaishoitajan jaksamista – apua kannattaa ottaa vastaan riittävän varhain.

Kun omaishoitotilanne muuttuu, mitä on hyvä tietää?

Omaishoidon tuen palkkiota voidaan korottaa, jos omaishoidon sitovuus tai vaativuus on lisääntynyt pitkäaikaisesti tai pysyvästi ja täyttää korkeamman palkkioluokan perusteet. Soiten Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja soveltamisohje määrittelevät hoitopalkkioiden tasot hoidon sitovuuden, hoidettavuuden ja vaativuuden mukaan.

Voit hakea omaishoidon tuen korotusta olemalla yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään. Omaishoidon tuen palkkion korottaminen vaatii omaishoidon tilanteen uudelleen arviointia. Arvioinnin perusteella tehdään uusi päätös.

Jos omaishoidettavan osastohoidon hoidon taustalla on syy, joka vaikuttaa omaishoitotilanteeseen, on tärkeää olla yhteydessä omaishoidon vastaavaan työntekijään.

Kotiutuminen osastohoidosta tapahtuu yleensä, kun se arvioidaan voinnin ja toimintakyvyn perusteella mahdolliseksi ja riittävän turvalliseksi. Kotiutuminen edellyttää, että arjesta selviytyminen kotona on mahdollista joko omaishoitajan tuella tai tarvittavien palvelujen avulla.

Joissakin tilanteissa kotiutuminen voi tapahtua kuntouttavan jaksohoidon kautta, jolloin hoidettavan toimintakykyä pyritään tukemaan ja vahvistamaan ennen kotiin siirtymistä.

Kotiutuksen suunnittelu käynnistyy hoitojakson aikana. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa:

  • hoidettavan hoidon, avun ja tuen tarve sekä kotona selviytyminen
  • omaishoitajan jaksaminen ja tuen tarve

Suunnittelua tehdään yhteistyössä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa sekä tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Omaishoitaja voi myös pyytää hoitoneuvottelua tilanteen arvioimiseksi.

Kotiutuksen yhteydessä arvioidaan tarvittaessa esimerkiksi apuvälineiden tarvetta ja muita tukitoimia. Palvelut ja tukimuodot järjestetään mahdollisuuksien ja yksilöllisen tarpeen perusteella.

Tavoitteena on edistää mahdollisimman turvallista kotiutumista sekä tukea omaishoitajan jaksamista käytettävissä olevin keinoin.

Palveluasumispaikan hakeminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun hoidettavan hoito on ympärivuorokautisesti sitovaa ja raskasta tai turvallisuus ei toteudu kotona. Palveluasumista tarjotaan sekä Soiten omissa yksiköissä että yksityisillä palveluntuottajilla.  

Palveluasumiseen voi hakea sähköisesti tai lomakkeella:

  • iäkkäiden palvelujen hakemuksella
  • työikäisten palvelujen hakemuksella
  • vammaispalveluiden hakemuksella. 

Hakemukset ja niiden täyttöohjeet löydät DigiSoiten sivulta ”Täytä hakemuksia ja lomakkeita kohdasta”:

Tietoa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta palveluna, siihen liittyvistä maksuista ja haettavista tuista löydät täältä:

Voit kysyä lisätietoja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen liittyen SAS-hoitajalta (ikääntyneet) tai vammaispalvelutoimistosta (vammaiset).

Omaishoidettavan muutto vaikuttaa kodin talouteen. On ymmärrettävää pohtia talouteen liittyviä asioita. Hoidettavan muuttaessa palveluasumiseen omaishoitajan oma talous jää enemmän itsensä varaan, eritoten jos hoidettava on puoliso tai aikuinen lapsi.

Palveluasumisen myötä oikeus omaishoidon tukeen päättyy ja hoidettava alkaa maksamaan palveluasumisen maksua.

Lisätietoa hoitomaksujen määräytymisestä löydät:

Tässä tilanteessa sekä omaishoitajan että hoidettavan sosiaaliturvaetuudet on myös syytä tarkistaa ajan tasalle. Omaishoitajan on hyvä selvittää oikeudet:

  • Kelan asumistukeen
  • Kelan eläkettä saavan hoitotukeen tai vammaistukeen
  • tarvittaessa toimeentulotukeen
  • lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, jos puolisoa hoitaneella omaishoitajalla jää alaikäisiä lapsia kotiin
  • työttömyysetuuteen
  • ammatilliseen kuntoutukseen tai muuhun kouluttautumisen tukitoimeen, jos omaishoitaja on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta

Seuraavista linkeistä löydät lisätietoa etuuksista:

Voit myös hakea Soitesta asiakasmaksun alennusta, jos maksun periminen vaarantaa:

  • asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä
  • lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Asiakasmaksun alentamista voi hakea sosiaalipalvelujen maksuista sekä terveydenhuollon tulosidonnaisista maksuista.

Jaksamisen haasteet

Omaishoitajien jaksamisen haasteet liittyvät usein arjen kuormitukseen, joka syntyy omaishoidon vaativuudesta ja sitovuudesta, kodinhoidollisista tehtävistä ja mahdollisesta sosiaalisesta eristäytymisestä. Haasteita ovat fyysinen ja henkinen uupumus sekä vaikeus löytää aikaa omalle ajalle ja tarpeille. Tukea ja apua on kuitenkin saatavilla, kuten omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät, vertaistuki ja omaishoidon terveydenhoitajan palvelu.

Käytä vapaaoikeuttasi: Hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. 

Jos tarvitset neuvoa ja tukea vapaiden järjestämiseen, voit olla yhteydessä omaishoidosta vastaaviin työntekijöihin.

Omaishoidon tuen suunnitelmaan on koottu suunnitellut omaishoitoa tukevat palvelut. Mikäli suunnitellut palvelut eivät vastaa tarpeeseen, ole yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään.

Tilannetta voidaan arvioida omaishoidosta vastaavan työntekijän kanssa. Tarvittaessa voidaan tarkastella arviointikäynnin ajankohtaisuutta sekä omaishoidon tuen suunnitelman päivittämistä. Suunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan tarkastella yhteistyössä eri palveluiden kanssa.

Vaikka tukea olisi tarjolla, sen vastaanottaminen voi herättää ristiriitaisia tunteita. Voit kokea esimerkiksi:

  • huolta hoidettavan pärjäämisestä ja saamasta hoidosta
  • syyllisyyttä tai luopumisen tunteita
  • epätietoisuutta oikeasta ratkaisusta
  • huolta palveluista syntyvistä kustannuksista

Voit kertoa kokemuksista ja huolistasi omaishoidosta vastaavalle työntekijälle tai terveydenhoitajalle. Tärkeää on yhdessä löytää ratkaisuja, jotka tukevat omaishoitotilannettanne.

Omaishoitotilanteet ovat erilaisia, ja joskus arki voi olla hyvin kuormittavaa. Silloin pienetkin hetket, jotka tukevat omaa jaksamista, voivat olla merkityksellisiä – omien voimavarojen mukaisesti.

Voit halutessasi pohtia esimerkiksi:

  • Mitkä asiat tuovat sinulle edes vähän voimaa tai helpotusta arkeen?
  • Onko jokin pieni hetki tai tekeminen, joka auttaa sinua hengähtämään?
  • Onko jotain, mistä olet aiemmin nauttinut ja jota voisit palauttaa elämääsi edes osittain?

Alueella toimii kuntien ja järjestöjen tarjoamaa toimintaa sekä vertaistukea. Niihin osallistuminen on mahdollista silloin, kun se tuntuu omaan tilanteeseen sopivalta.
Lisätietoa eri palveluista saat seuraavalta verkkosivulta:

Mikäli osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan ei ole mahdollista tai ajankohtaista, voidaan tarvittaessa tarkastella myös omaishoidettavan hoidon järjestelyjä eri tavoin. Näitä voivat olla lakisääteiset vapaat, tilapäishoito, kotiin tuotavat palvelut tai läheisen tuki.

Mahdollisuuksia voidaan selvittää olemalla yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään tai omaishoidon terveydenhoitajaan.

Hyvinvointiasi voi heikentää omaishoitotilanteissa:

  • yöllinen valvominen tai katkonainen uni
  • jatkuva kiire tai valmiustila
  • stressi ja huoli
  • vähäinen apu tai yksin pärjääminen

Omaa jaksamista voi tukea arjessa, omien voimavarojen mukaan.
Voit hyötyä esimerkiksi:

  • Pidä kiinni arjen rytmistä, vaikka pienissä osissa
  • Liiku kevyesti mahdollisuuksien mukaan
  • Syö säännöllisesti, myös helpot ateriat riittävät
  • Huomaa omat rajasi ja pyydä apua ajoissa

Omaishoidon terveydenhoitaja tarjoaa omaishoitajille hyvinvointitarkastuksia sekä neuvontaa ja ohjausta hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lue lisää terveellisistä elintavoista täältä:

Omaishoitajana voi tulla tilanteita omaishoidettavan kanssa, jotka herättävät suuttumusta tai turhautumista. Esimerkiksi siirtymätilanteet tai saman asian toistuminen voivat kiristää hermoja. Suuttuminen on inhimillistä. Tärkeää on se, miten tunteeseen reagoi. Jos tunne purkautuu hallitsemattomasti, se voi satuttaa tai pelottaa toista.

Hoidettavan sairaudesta on hyvä saada tietoa. Kun ymmärtää, miten sairaus vaikuttaa käytökseen, on helpompi suhtautua tilanteisiin. Sairauden aiheuttamat muutokset voivat kuormittaa omaishoitajaa, vaikka omaishoidettava ei tee niitä tahallaan.

Lisätieto ja tuki helpottavat oloa ja vähentävät huolta tai syyllisyyttä. Tukea saat omaishoidettavan hoidosta vastaavasta paikasta, omaishoidon työntekijältä tai terveydenhoitajalta.

Oman jaksamisen ennakointi ja seuraaminen auttavat ehkäisemään vaikeita tilanteita.

Pohdittavaksi:

  • Miten voin näyttää kiukkuni loukkaamatta toista?
  • Missä tilanteissa tarvitsen rauhoittumisen keinoja?
  • Huolehdinko omasta jaksamisestani?
  • Millainen tuki auttaisi minua nyt?

Keskustelemalla muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien omaishoitajien kanssa voit saada uusia näkökulmia ja tukea. 

Omaishoidon yhdistykset tarjoavat vertaistuki-toimintaa omaishoitajille. Myös muut järjestöt ja seurakunnat tarjoavat erilaista tukea eri elämäntilanteisin.

Kriisitilanteet

Omaishoito voi muuttua äkillisesti raskaaksi esimerkiksi läheisen terveydentilan heikentyessä, omien voimavarojen vähentyessä tai arjen sujuvuuden hankaloituessa.

Omaishoitajan ja hoidettavan näkemykset palveluiden tarpeesta ja käytöstä voivat joskus poiketa toisistaan. Omaishoidon vapaiden järjestäminen voi aiheuttaa erimielisyyksiä, jos esimerkiksi omaishoidettava ei halua mennä suunnitellusti jaksohoitoon tai tilapäishoitoon.

Tukipalveluiden ja omaishoidon vapaiden käyttö tukevat omaishoitajan jaksamista ja siksi erimielisyyksistä huolimatta olisi tärkeä löytää ratkaisuja käyttää palveluita. Jos palveluiden vastaanottaminen herättää vastustusta tai epävarmuutta, tilannetta voidaan käsitellä yhdessä.

Erimielisyyksiin liittyvässä keskustelutilanteessa on tärkeää:

  • keskustella tilanteesta sekä kuunnella hoidettavan kokemuksia ja huolia
  • keskustella yhdessä eri tukipalveluiden ja omaishoidon vapaiden vaihtoehdoista, kuten onko sopivampi järjestää palvelu kotiin vain kodin ulkopuolelle
  • käydä läpi omaishoidon vapaiden tai järjestettävän palvelun tavoitteet ja hyödyt molemmille osapuolille
  • edetä pienin askelin (esim. käydä tutustumassa tilapäis-/jaksohoitoon tai kokeilla lyhyempiä jaksoja alkuun)

Tarpeen mukaan tilanteeseen tueksi voidaan ottaa mukaan ammattilaisia. Omaishoidosta vastaava työntekijä antaa tietoa vaihtoehdoista ja tukea yhteisen ratkaisun löytymiseksi.

Mahdollisuuksien mukaan pyydä tukea ja apua läheisiltä. Läheiset voivat esimerkiksi olla mukana keskusteluissa, kannustaa palveluiden käyttöön, auttaa arjen järjestelyissä ja tukea päätöksenteossa.

Omaishoidettavalle tilapäisen hoidon järjestämisen tarpeen syy voi olla omaishoitajasta tai hoidettavasta johtuva muu syy kuin omaishoidon vapaa. Syy voi olla esim. omaishoitajan sairastuminen tai suunniteltu toimenpide, omaishoidettavan toimintakyvyn heikkeneminen tai pärjäämättömyys.

Tilapäinen hoito järjestetään tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Hoito voidaan mahdollisuuksien mukaan  järjestää joko kotiin vietävien palveluiden avulla tai jaksohoitoon/ tilapäishoitoyksikköön.

On tärkeää, että tilapäistä hoitoa järjestävälle palvelulle välitetään riittävät tiedot asiakkaan terveydentilasta, toimintakyvystä ja ajankohtaisesta tilanteesta hoidon järjestämiseksi ja jatkohoidon suunnittelemiseksi. Omaishoitajalla on keskeinen rooli tämän tiedon välittämisessä: hän antaa hoidon toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot omaishoidettavan hoidosta ja yksilöllisistä tarpeista. Jaksohoitoon ja tilapäishoitoyksikköön asiakas tarvitsee omat lääkkeet, vaipat ja muut hoitotarvikkeet ja vaihtovaatteita.

Tilapäisen hoidon tarpeen järjestämisestä ole yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään.

Jos omaishoitaja sairastuu äkillisesti, on tärkeää huolehtia sekä omaishoitajan avusta että omaishoidettavan hoidosta.

Tieto omaishoidosta on merkitty omaishoitajan potilastietoihin. Merkintä auttaa ammattilaisia tunnistamaan tilanteen ja järjestämään tarvittavan avun omaishoidettavalle nopeasti. Jos omaishoitaja joutuu sairaalaan, omaishoidettavalle järjestään tarpeen mukainen tilapäinen hoito. Tilapäinen hoito voi olla esimerkiksi sijaishoitoa, jaksohoitoa, perhehoitoa tai kotihoitoa.

Kuka järjestää avun?

  • Virka-aikana: omaishoidosta vastaavat ammattilaiset tai sosiaalipäivystys
  • Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin: sosiaalipäivystys tai sovitusti muu ammattilainen, esimerkiksi päivystyksen hoitaja

Omaishoitajan sairastumisesta tulee ilmoittaa mahdollisimman pian omaishoidosta vastaavalle ammattilaiselle. Omaishoitajan sairastuminen keskeyttää omaishoidon tuen maksamisen. Mikäli ilmoitusvelvollisuutta ei noudateta ja omaishoidon tukea maksetaan perusteettomasti, liika maksettu tuki peritään takaisin.

Hätätilanteita varten on hyvä lisätä omaishoidettavan tietoihin myös toisen läheisen yhteystiedot. Voit pyytää sosiaali- tai terveysalan ammattilaista lisäämään tiedot. Näin ammattilaiset tietävät, keneen ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Omaishoidettavan terveydentilan haasteet voivat liittyä esim. voinnin heikkenemiseen, sairauden pahenemiseen tai muutoksiin, jotka vaikuttavat kykyyn selviytyä arjessa.

Haasteet voivat näkyä esimerkiksi:

  • liikkumisen tai tasapainon vaikeuksina
  • muistin heikkenemisenä
  • pitkäaikaissairauksina tai lisääntyneenä hoidon tarpeena
  • väsymyksenä, mielialan muutoksina tai levottomuutena
  • turvattomuuden tunteena tai avuntarpeen lisääntymisenä

Terveydentilan muutokset voivat tulla äkillisesti tai kehittyä vähitellen. Ne voivat vaikuttaa omaishoidettavan arkeen, mutta myös omaishoitajan jaksamiseen.

On tärkeää, että omaishoitaja kertoo hoidettavan voinnin muutoksista ajoissa hoitoon ja palvelun järjestämiseen osallistuville ammattilaisille. Apua ja neuvoja voit saada esimerkiksi omaishoidosta vastaavalta työntekijältä, terveydenhoidosta tai muilta hoitotahoilta.

Päihteiden käytöstä on tärkeää puhua osana hyvinvointia. Sekä omaishoitajan että hoidettavan päihteiden käyttö voi vaikuttaa arkeen, jaksamiseen ja turvallisuuteen. On tärkeää tiedostaa mahdolliset käytön riskit sekä omat rajat, samoin kuin omaishoitajuuden tuoma vastuu.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisen päihteiden käytöstä, ota asia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puheeksi ammattilaisen kanssa. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi omaishoitajien terveydenhoitajaan, päihdepalveluihin, terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon, A-klinikkaan tai päihdeklinikkaan. Tukea tarjoavat myös vertaistukiryhmät sekä järjestöt ja seurakunnat.

Lisätietoa

Soiten päihde- ja riippuvuuspalveluissa tarjotaan apua riippuvuudesta kärsiville sekä heidän läheisilleen:

Terveelliset elintavat koostuvat monesta osa-alueesta: liikunnasta, ravitsemuksesta, unesta ja päihteettömyydestä. Soiten sivulle on kerätty terveellisiä elintapoja edistäviä vinkkejä ja palveluita:

Voit arvioida päihteiden käyttöäsi myös Mielenterveystalon kyselyn avulla. Kyselyn avulla saat tietoa siitä, onko alkoholinkäyttösi kohtuullista vai liittyykö siihen kohonneita riskejä:

Omaishoito voi kuormittaa ja siksi omaishoitajana on tärkeää kiinnittää huomiota omaan mielenterveyteen. Pitkittynyt väsymys, mielialan lasku tai voimavarojen väheneminen voivat olla merkkejä uupumisesta tai masennuksesta.

Jos koet jaksamisesi heikentyneen, keskustele tilanteestasi ammattilaisen kanssa, esimerkiksi omaishoidon vastaavan työntekijän tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tukea on saatavilla myös erilaisista järjestöistä ja vertaistukiryhmistä.

Tarkoituksena on tukea arjessa jaksamista ja varmistaa, että et jää tilanteessa yksin.

Lisätietoa

Mielenterveystalon oirekyselyillä voit arvioida masennusoireitasi:

Väkivalta voi ilmetä omaishoitotilanteessa monin eri tavoin, eikä se ole aina helposti tunnistettavissa väkivallaksi. Se voi olla fyysistä, psyykkistä, taloudellista, kontrollointia tai kaltoinkohtelua, kuten uhkailua, mitätöintiä, toisen toiminnan rajoittamista tai hoidon laiminlyöntiä. Pelon ja turvattomuuden tunteet ovat yleisiä väkivaltatilanteisiin liittyviä kokemuksia ja voivat viitata siihen, että rajat ovat ylittyneet.

Testaa omaa tilannettasi seuraavilla verkkosivuilla:

Mikäli tilanteessa esiintyy pelkoa tai turvattomuutta, on tärkeää ottaa asia puheeksi. Voit olla yhteydessä omaishoidosta vastaavaan työntekijään, terveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden ammattilaiseen. Tukea ja apua on suositeltavaa hakea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Apua on saatavilla sekä väkivaltaa kokeneille että sitä käyttäneille seuraavilta tahoilta:

Huolehdi myös itsestäsi!

Omaishoitajan hyvinvointi on keskeinen tekijä turvallisen ja arvostavan hoivasuhteen ylläpitämisessä. Omaishoitotilanne voi olla kuormittava, ja kuormituksen lisääntyessä haastavat tilanteet arjessa voivat lisääntyä. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin:

  • väsymykseen ja stressiin
  • riittävään lepoon ja vapaisiin
  • tuen pyytämiseen ja vertaistukeen

Saattohoitotilanne on usein kuormittava ja herkkä sekä omaishoidettavalle että omaishoitajalle. Kriisitilanteita voi tulla äkillisesti tai ne voivat liittyä hoidettavan voinnin selkeään heikkenemiseen. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää tietää, miten toimia ja mistä saa apua.

Kun potilas käy ensimmäistä kertaa palliatiivisella poliklinikalla, hänelle tehdään hoitosuunnitelma. Siinä kerrotaan, miten toimia, jos oireet pahenevat. Potilas saa myös yhteystiedot, joihin voi soittaa tarvittaessa.

Virka-aikana voit olla yhteydessä palliatiiviselle poliklinikalle. Virka-ajan ulkopuolella puhelu ohjeistaa minne olla yhteydessä.

Lisätietoa

Omaishoitajuuden päättymiseen ja tulevaan muutosvaiheeseen valmistautuminen

Omaishoitajuuden päättyminen merkitsee usein merkittävää muutosta elämäntilanteessa. Tukimallin viimeiseen portaaseen on kerätty tietoa omaishoitajuuden päättymisestä eri tilanteissa ja palveluja, joita muutosvaiheen rinnalle on mahdollista saada:

Katso myös nämä