Asumisen tuki vammaisille henkilöille
Vammaispalvelulain mukainen asumisen tuki järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa tarpeisiinsa sopivia palveluita sosiaalihuoltolain perusteella. Se voi sisältää yhteisöllistä asumista, ympärivuorokautista palveluasumista tai kotiin järjestettäviä palveluita.
Vammaispalvelulain mukaista asumisen tukea järjestetään vain, jos vammainen henkilö ei saa hänen yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita sosiaalihuoltolain perusteella.
Asumisen tukea voidaan järjestää vammaiselle henkilölle yhteisöllisenä asumismuotona, ympärivuorokautisena palveluasumisena tai järjestämällä asumisen palveluita omaan kotiin. Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa sosiaalihuoltolain tai muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita ja terveydenhuoltolain perusteella kotiin järjestettäviä terveydenhuollon palveluita siten, että ne muodostavat henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden.
Asumisen tuki on subjektiivinen oikeus, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät.
Vammainen henkilö voi saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea hoitaakseen päivittäiset toimensa. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita tehdään joka päivä tai harvemmin, mutta kuitenkin toistuvasti tietyin väliajoin. Esimerkkejä päivittäisistä toimista on liikkuminen, asiointi, kotityöt, lastenhoito, pukeutuminen, riisuminen sekä henkilökohtaisen hygienian hoito- ja wc-käynnit. Tukea voivat saada sekä jatkuvasti ja runsaasti apua tarvitsevat vammaiset lapset että ne, jotka tarvitsevat apua harvemmin mutta välttämättä. Avun tarve, joka liittyy pelkästään esimerkiksi viikko- tai suursiivoukseen, lumenluontiin tai asunnon remontointiin ei sellaisenaan oikeuta asumisen tukeen.
Asumisen tuki on subjektiivinen oikeus, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät.
Asumisen tuen tulisi sisältää vammaisen henkilön avun ja tuen tarve päivittäisissä toimissa, vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa sekä niissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Vammaisen henkilön yksilöllisen avun- ja tuentarpeen määrittelevät miten asumisen tuen palvelun järjestetään. Asumisen tuki tulisi ensisijaisesti järjestää vammaisen henkilön toivomalla tavalla.
Asumisen tuen on vammaispalvelulain tarkoituksen mukaisesti tuettava henkilön itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Itsemääräämisoikeus toteutuu hyvin silloin, kun palvelut joustavat vammaisen henkilön aikataulun mukaan eikä toisin päin. Asumisen tuen toteuttamistapaa valittaessa on otettava huomioon myös henkilön oikeus osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen saman ikäisten ihmisten kanssa.
Itsenäisen asumisen tuen palvelut järjestetään vammaisen henkilön vuokra- tai omistusasuntoon tavallisessa asuinympäristössä. Tarvittava palvelu räätälöidään vammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen mukaan palveluina, käynteinä tai etäkäynteinä kotiin. Asumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi henkilökohtaisen avun, asumisen tuen työntekijöiden, sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen, kotipalvelun tai kotihoidon avulla taikka näitä yhdistelemällä. Asumisen tuen kokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoidon tuki.
Palvelu ovat maksutonta.
Yhteisöllisen asumisen palvelut järjestetään esteettömässä ja turvallisessa asumisyhteisössä tai asumisyksikössä, jossa vammaisella henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Yhteisöllisen asumisen palveluissa tulisi olla tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllisessä asumisessa tarjottava tuki ja apu painottuvat ohjaukseen ja elämäntaitojen opetteluun ja/tai ylläpitämiseen vammaisen henkilön tarpeen mukaan.
Yhteisössä tai yksikössä on yhteisiä tiloja ja henkilökunta on paikalla pääsääntöisesti aamu- ja iltavuoroissa, myös viikonloppuisin. Palvelut tuottaa yleensä yhteisön/yksikön oma henkilökunta, mutta palvelua voi myös tuottaa ulkopuolinen toimija. Yhteisöllisen asumisen palvelua tarjotaan sekä Soiten omistamissa asumisyksiköissä, että yksityisissä yksiköissä.
Yhteisöllinen asuminen on oman kodin ja ympärivuorokautisen hoivan välimuoto, joka painottuu yhteisöllisyyteen.
Asiakas maksaa asumisesta vuokran, sähkö- ja vesimaksut (voivat sisältyä vuokraan), ateriat ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset sekä ylläpitomaksun. Ylläpidolla tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka muodostuvat yhteiskäytössä olevien tilojen kalusteiden, laitteiden ja välineiden hankinnoista/korjauksista sekä puhtaana- ja kunnossapidosta ja niihin tarvittavista aineista ja välineistä.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut järjestetään esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa vammaisella henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asumisyksikössä vammainen henkilö saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa tarpeensa mukaisesti, myös äkilliseen tarpeeseensa.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen ja vuorokaudenajasta riippumattoman ohjauksen, tuen hoivan ja valvonnan, jota vammainen henkilö ei vammansa vuoksi kykene itse tekemään. Lisäksi palveluasuminen sisältää toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Vammaisella henkilöllä tulee lisäksi olla mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Palvelun tuottaa yksikön oma henkilökunta, joka on paikalla ympäri vuorokauden.
Asiakas maksaa asumisesta vuokran, sähkö- ja vesimaksut (voivat sisältyä vuokraan), ateriat ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset sekä ylläpitomaksun. Ylläpidolla tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka muodostuvat yhteiskäytössä olevien tilojen kalusteiden, laitteiden ja välineiden hankinnoista/korjauksista sekä puhtaana- ja kunnossapidosta ja niihin tarvittavista aineista ja välineistä.