Esteettömän asumisen tuki
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hänen liikkuminen ja omatoimisuus vakituisessa asunnossa on vamman tai sairauden vuoksi erityisen vaikeaa ja hän tarvitsee tukea välttämättä voidakseen asua omassa kodissa.
Esteettömän asumisen tuki on vammaisen henkilön asuntoon tehtävät arjessa selviytymisen vaatimat välttämättömät muutostyöt. Muutostyö voi olla asunnon sisällä tapahtuvia muutostöitä, esteiden poistamista asunnon välittömästä lähiympäristöstä, välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja asumisen mahdollistamiseksi sekä esteettömän asumisen suunnittelua. Muutostöiden suorittamiselle vammaisen henkilön pitää hankkia asunnon omistajalta ja/tai isännöitsijältä kirjallinen lupa muutostyöhön.
Peruskorjausluonteiset, asumismukavuuden tai -tason nostamiseen liittyvät tai muut sellaiset kustannukset, jotka syntyvät henkilölle joka tapauksessa toimintarajoitteesta huolimatta, eivät kuulu laissa tarkoitettuun esteettömän asumisen tukeen.
Esteettömän asumisen tuki on subjektiivinen oikeus, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Muutostyöt ovat maksuttomia, mikäli vammaispalveluiden sosiaalityö arvioi muutostyöt välttämättömiksi.
Tukea voi hakea, jos henkilöllä on vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite, jonka takia hän ei selviydy ilman kyseistä tukea asumiseen liittyvistä toiminnoista. Asumiseen liittyviä toimintoja ovat esimerkiksi päivittäiset toimet, liikkuminen ja muut itsenäiset toimet asunnossa ja sen lähiympäristössä. Pitkäaikaiseksi katsotaan vähintään vuoden kestävä toimintarajoite.
Tukea voi saada vakituiseen asuntoon. Vakituinen asunto tarkoittaa asuntoa, jossa henkilö asuu suurimman osan vuotta (vuokrasopimus, omistusoikeus, käyttöoikeus). Mikäli asunto on palveluyksikössä, tulee palveluyksikön lähtökohtaisesti vastata asunnon ja sen lähiympäristön esteettömyydestä ja toimivuudesta. Tukea voi kuitenkin saada palveluyksikön asuntoon, jos henkilön toimintarajoite erityisen painavasta syystä edellyttää yksilöllisiä erityisratkaisuja.
Lapsen vuoroasumistilanteissa tukea tulee järjestää molempien vanhempien asuntoon, kun lapsi asuu vähintään 40 % kalenterivuodesta lomakaudet ja juhlapyhät mukaan lukien kummankin vanhempansa luona.
Palveluun on subjektiivinen oikeus, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät.
Henkilö voi toteuttaa esteettömän asuminen itse. Tällöin henkilö itse päättää minkälaisia muutostöitä ja välineitä tai muita teknisiä ratkaisuja asuntoon teetetään. Näin toimiessa, hyvinvointialue korvaa henkilölle kohtuullisen korvauksen välttämättömistä muutostyön aiheuttamista kuluista. Mikäli muutostyö suoritetaan ilman hyvinvointialueen etukäteisarviota kustannusten välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, merkitsee se aina sitä, että hyvinvointialue päätöksessään suorittaa jälkikäteen tämän arvion. Muutostöistä aiheutuvia kustannuksia voi hakea jälkikäteen kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä.
Hyvinvointialue voi tuottaa esteettömän asumisen tuen itse tai esim. kilpailuttaa muutostyöt ja teettää muutostyöt valitsemallaan palveluntuottajalla. Tämä edellyttää vammaisen henkilön suostumusta.
Kohtuullisina kustannuksina pidetään lähtökohtaisesti tehtävän muutostyön tai hankittavan laitteen tai teknisen ratkaisun keskimääräistä markkinahintaa. Korvattavissa muutostöissä noudatetaan soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Myös asumisen suunnittelukustannuksilta sekä asunnon palauttamiselta alkuperäiseen tilaan edellytetään kohtuullisuutta.
Korjausavustus valtiolta
Vammaiset henkilöt voivat saada asuntojen korjaamiseen korjausavustusta myös valtiolta. Valtion korvausavustuksista ja avustusjärjestelmästä saat lisätietoja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n verkkosivuilta: