Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta
Työtoiminta tukee kehitysvammaisten henkilöiden työkykyä ja osallistumista työelämään omien vahvuuksien kautta. Soitessa toimintaa järjestetään sekä omana että ostopalveluna.
Työtoiminta on kehitysvammaisen henkilön toiminta- ja työkyvyn tukemista sekä edistämistä työelämään. Työtoiminnan avulla tuetaan kehitysvammaisen henkilön omia vahvuuksia työelämään osallistumisessa. Työtoiminnan järjestäjän on vakuutettava työtoimintaan osallistuva henkilö työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella vakuutuksella.
Soitessa työtoimintaa toteutetaan sekä omana toimintana että ostopalveluna.
Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan on oikeus kehitysvammalaissa tarkoitetulla henkilöllä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi. Lisäksi edellytetään, että vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n perusteella järjestetty työtoiminta tai 27 d §:n perusteella järjestetty työllistymistä tukeva toiminta eivät vastaa kehitysvammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin.
Työtoiminta on subjektiivinen oikeus, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät.
Työtoiminta on järjestettävä kehitysvammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Henkilön omia toiveita täytyy kuulla toiminnan määrää suunniteltaessa.
Työtoimintaa voidaan järjestää joko ryhmämuotoisena toimintana tai yksilöllisenä palveluna toiminnan tavoitteista ja sisällöstä riippuen. Työtoimintaa voidaan järjestää työ- ja toimintakeskuksissa tai missä tahansa toimintaan soveltuvassa paikassa.
Työtoimintaan osallistuvalle voidaan maksaa työosuusrahaa. Hyvinvointialue voi päättää työosuusrahan suuruuden. Verovapaan työosuusrahan yläraja on 12 euroa päivässä.
Työtoimintamatkat ovat maksuttomia vammaiselle henkilölle, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.