Siirry sisältöön

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkioikeudellinen yhteisö, jolla on itsehallinto. Se muodostuu Soitesta, Pelastuslaitoksesta sekä osasta Keski-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien työntekijöistä (esimerkiksi koulukuraattorit ja -psykologit) ja kolmesta Kårkullan yksiköstä. Hyvinvointialueella on vastuu julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Keski-Pohjanmaan alueella. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.

Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialue-uudistus tuo vain vähän toiminnallisia muutoksia. Organisaatiorakenne ja hallinto muuttuvat, samoin rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, mutta toiminnallisesti muutokset ovat pieniä. Keski-Pohjanmaalla sote-kuntayhtymä Soite on jo vuodesta 2017 alkaen toiminut hyvinvointialueen tavoin. Nyt se laajenee myös pelastustoimeen. Samalla alue kuitenkin myös pienenee, kun Kruunupyy ja Reisjärvi siirtyvät Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta omiin maakuntiin.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella säilytetään kaikki aiempien organisaatioiden toimivat osat. Samalla mahdollistuu aiempien organisaatioiden korjaamista tai kehittämistä vaativien asioiden korjaaminen. Noin 4000 työntekijän työnantaja vaihtuu, mutta suurimman osan työtehtävät, työpiste ja lähiesimies pysyvät samoina. Asukkaan palveluiden taso pysyy samana. Kaikki se, mikä toimii, säilytetään ja kehitetään edelleen – se, mikä tulisi korjata ilman hyvinvointialuettakin, korjataan.

1.1.2023 alkaen Soite-kuntayhtymä organisaationa lakkaa nykyisessä muodossaan. Aluevaltuuston päätettäväksi jää, jatkaako Soite brändinä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirryttäessä. VATE ja poliittinen seurantaryhmä ovat kannattamassa Soite-nimen säilyttämistä myös hyvinvointialueella.

Tästä tavoitteesta vastaavat hyvinvointialueen aluevaltuusto ja aluehallitus, jotka vastaavat keinoista, joilla pääsemme tavoitteeseen.

Valmistelun lähtökohtana on, että hyvinvointialueelle siirrytään Soitesta tutuin strategisin tavoittein kokoamalla Kestävään Soiteen myös pelastustoimen palvelut. Palvelujen verkosto (vahvistuvat digipalvelut, liikkuvat kotiin tuotavat palvelut ja tarpeeseen pohjautuva toimipisteverkko) turvaavat myös jatkossa tasavertaiset palvelut maakunnassa.

Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa samalla tavalla kuin kunnanvaltuustot kunnissa. Aluevaltuusto päättää strategisista ja periaatteellisista asioista. Oleellista on budjettivalta, jolla valtion myöntämän määrärahan puitteissa päätetään siitä, miten raha kohdennetaan eri toimintojen kesken. Hyvinvointialueella on paljon erilaisia lakisääteisiä tehtäviä. Aluevaltuuston vastuulla on, että hyvinvointialue pystyy järjestämään alueensa väestölle lakisääteiset palvelut ja hoidon saamansa määrärahan puitteissa.

Valtio pitkälti lainsäädännöllä ja ohjeistuksella määrittelee, mitä hyvinvointialueen tulee tuottaa ja antaa sille kokonaisrahoituksen. Aluevaltuusto yhdessä muiden toimielimen mm hallituksen kanssa päättävät siitä, miten tavoite alueella toteutetaan.   

Aluevaltuusto päättää myös investointibudjetista. Tulevia alueellisia investointeja ajatellen on kuitenkin huomioitava, että jatkossa valtio ohjaa investointeja.

Aluevaltuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja päättävät palveluiden järjestämisen periaatteista koko alueen näkökulmasta. Valtuusto käyttää strategista päätösvaltaa. Aluevaltuutetut edistävät muutosta ja uudistusta ja linjaavat kehittämisen suuntaan. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen budjetista sekä mm siitä, millä perusteilla sote-keskusten, sote-asemien ja Soite-pisteiden toiminta ja työnjako toteutetaan. Aluevaltuusto linjaa palvelujen verkoston periaatteet ja mm digitaalisten palveluiden tai kotiin tuotavien ja liikkuvien palveluiden perusteet. 

Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.

Ennen vaaleja väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen budjettia ja alkuajan hallintoa, mutta isot linjapäätökset sekä toimivan johdon ja aluehallituksen nimittäminen jäävät Keski-pohjanmaan aluevaltuustolle. Ensimmäisten kuukausien aikana aluevaltuusto linjaa uuden järjestelmän keskeisistä asioista, joita ovat linjauksia ovat esimerkiksi se, kuinka tuleva hyvinvointialue rakentuu, kuinka sitä johdetaan ja palvelustrategia.

Kyllä on. Integraatio Keski-Pohjanmaalla on jo pitkällä ja viiden vuoden kokemus Soitesta on osoittanut, että Keski-Pohjamaa pystyy järjestämään vaikuttavia ja laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen uudistus mahdollistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset pelastuspalvelut myös pitkälle tulevaisuuteen. Kokemus, pienuudestakin tuleva ketteryys sekä alueen yksituumaisuus mahdollistavat meille itsenäisen hyvinvointialueen ja maakunnan.

Kyllä, tai ehkä ennemminkin sote-keskuksia, sote-asemia ja Soite-pisteitä aivan niin kuin ennen hyvinvointialuettakin Soiten aikana. Tavoitteena on edelleenkehittää palvelua ja lisätä matalan kynnyksen palveluja asiakaslähtöisyyttä parantavien digi- ja mobiilipalveluiden lisäksi. Jatkossa pääset myös kiireettömään hoitoon viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Sote-palveluiden osalta palvelut eivät muutu hyvinvointialueen vuoksi. Soiten toimintamalli siirtyy hyvinvointialueelle ja palveluja kehitetään edelleen toiminnallisten ja taloudellisten resurssien puitteissa.

Pelastustoimen uudistus pyrkii takaamaan, että kansalaisten palvelut saadaan pidettyä hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa. Palveluiden sisältöjä yhtenäistämällä vaikutetaan siihen, että asiakkaan asuinpaikkakunta vaikuttaa mahdollisimman vähän siihen, millaisia palveluja, ohjeita ja neuvoja hän pelastuslaitokselta saa.

Hyvinvointialue-uudistus ei vaikuta asiakas- ja potilasmaksuihin. Hyvinvointialueen asiakasmaksujen ylärajat ja perusteet määritellään jatkossakin lainsäädännöllä ja ohjauskirjeillä. Hyvinvointialue ei siis voi periä enemmän kuin lainsäädäntö sallii. Maksujen tulee olla myös tasapuoliset hyvinvointialueen rajojen sisällä.

Hyvinvointialueiden verotusoikeudesta ei ole päätöksiä hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Verotusoikeus tulee parlamentaariseen käsittelyyn myöhemmin.

Aluevaltuusto viime kädessä päättää, millainen toimielinrakenne organisaatioon rakennetaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sote-uudistuksella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteellista muutosta, jossa näiden palveluiden toteuttamisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Kyllä, tai ehkä ennemminkin sote-keskuksia, sote-asemia ja Soite-pisteitä aivan niin kuin ennen hyvinvointialuettakin Soiten aikana. Tavoitteena on edelleenkehittää palvelua ja lisätä matalan kynnyksen palveluja asiakaslähtöisyyttä parantavien digi- ja mobiilipalveluiden lisäksi. Jatkossa pääset myös kiireettömään hoitoon viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Hyvinvointialueet on velvoitettu pitämään kiinni lähipalveluista. Se, millaiseksi lähipalvelut ja lähipalvelupisteet hyvinvointialueen kunnissa muotoutuvat, jää aluevaltuuston päätettäväksi. Lähipalvelu on jo Soiten aikana määritelty uudella tavalla; se on palvelujen verkosto, joka rakentuu kaikkein lähimmistä ja yhdenvertaisista palveluista digi-palveluina, kotiin tuotavina ja liikkuvina palveluina sekä riittävänä ja elävänä toimipisteverkkona (sote-keskus, sote-asema ja Soite-piste). Tämä muodostaa lähipalveluiden kokonaisuuden.

Uudistus ei tuo muutoksia nykyiseen erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon valinnanvapausjärjestelmään.

Terveydenhuoltolain mukaan voit valita julkisen perusterveydenhuollon/terveyskeskuksen yksikön, josta saat palvelusi. Valinta tehdään vuodeksi kerrallaan ja valinta koskee perusterveydenhuollon palveluja vastaanottotoiminnasta mm hammashoitoon, neuvolaan ja yle-vuodeosastolle.

Erikoissairaanhoidossa voit potilaana yhdessä hoitavan lääkärin kanssa tietyin rajauksin valita, mihin erikoissairaanhoidon sairaalaan haluat lähetteen. Myös päivystyksellisissä tilanteissa voit hakeutua lähimpään sairaalaan tai päivystykseen. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa sinulle palvelusetelivaihtoehtoa yksityiselle palveluntuottajalle, voit valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.

Uudistus ei tuo muutoksia nykyiseen erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon valinnanvapausjärjestelmään.

Terveydenhuoltolain mukaan voit valita julkisen perusterveydenhuollon/terveyskeskuksen yksikön, josta saat palvelusi. Valinta tehdään vuodeksi kerrallaan ja valinta koskee perusterveydenhuollon palveluja vastaanottotoiminnasta mm hammashoitoon, neuvolaan ja yle-vuodeosastolle.

 Erikoissairaanhoidossa voit potilaana yhdessä hoitavan lääkärin kanssa tietyin rajauksin valita, mihin erikoissairaanhoidon sairaalaan haluat lähetteen. Myös päivystyksellisissä tilanteissa voit hakeutua lähimpään sairaalaan tai päivystykseen. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa sinulle palvelusetelivaihtoehtoa yksityiselle palveluntuottajalle, voit valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.

Hyvinvointialueet voivat halutessaan tehdä keskenään myös sopimuksia, joilla sovitaan siitä, että hyvinvointialueet käyttävät ja tuottavat yhteisiä palveluja ja palvelupisteitä.

Kunnat eivät enää jatkossa maksa sote-kustannuksia eikä näitä kateta kunnallisverolla tai kuntien valtionosuuksilla. Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen, joka on yleiskatteellista. Rahoitus jaetaan hyvinvointialueille sen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelutarpeen ja alueen olosuhdetekijöiden perusteella. Tämä muuttaa kuntien nykyistä valtionosuusjärjestelmää.

Verorakenteen muutokset eivät kuitenkaan kiristä verotustasi, joka on varmistettu niin, että kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa ja yhteisöverojärjestelmään tullaan tekemään muutoksia. Samalla valtion verotuksen osuus kasvaa ja hyvinvointialueiden rahoitus valtiolta katetaan pitkälti valtion saamalla verotuotolla. 

Ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Terveenä eletään yhä pidempään, mikä luo myös mahdollisuuksia, sillä terveyttä ja toimintakykyä edistävillä toimilla sekä ennaltaehkäisyllä voidaan vähentää raskaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin rakennetaan vahvistettuja kotiin tuotavia palveluja sekä mm. senioriasumista. Myös digitaalisilla palveluilla pystytään tukemaan vanhusten kotona asumista ja itsenäistä elämää.

Pelastustoimen uudistus

Ylintä valtaa käyttävä aluevaltuusto tekee päätökset palveluverkostosta. Lähipalveluiden lisäksi pelastustoimi on myös valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmin kuin yhden pelastuslaitoksen alueella. Uudistuksessa pelastustoimen valtion ohjaus vahvistuu ja jatkossa sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden pelastustoimen järjestämistä. Aluehallintovirastojen tehtävänä on jatkossa valvoa ja arvioida pelastustoimea ja sen palvelutasoa, joka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia.

Ei. Pelastustoimen uudistuksella pyritään turvaamaau tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin paikalle.

Hyvinvointialueiden aloittaessa muuttuu järjestämisvastuu Pietarsaaressa ja jatkossa Pohjanmaan hyvinvointialue alue vastaa 1.1.2023 Pietarsaaren pelastustoimesta, joten vastauksen tähän antaa Pohjanmaan hyvinvointialueen edustaja.

Päinvastoin. Pelastustoimen uudistus vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina huomioiden niiden erityispiirteet sekä nykyiset ja tulevaisuuden haasteet. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella pelastustoimi muodostuu jatkossakin vakituisesta ja sopimuspalokuntien henkilöstöstä. Vakituinen paloasema on jatkossakin nykyinen Kokkolan paloasema ja sopimuspalokuntalaisia tarvitaan jatkossakin!

Uudistuksen myötä sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden pelastustoimet ovat hyvin samankaltaisia; merta, teollisuutta, vakituisia ja sopimuspaloasemia, sama hätäkeskusalue,  harva-aluetta jne. Verkostomaista yhteistyötä kehitetään resurssien kohdentamiseksi ja johtamistoiminnan tukemisen kehittämistä jatketaan.

Hallinnollisesti Pietarsaari on 1.1.2023 lukien Pohjanmaan hyvinvointialuetta ja toimintaa johdetaan Pohjanmaan hyvinvointialueelta. Operatiivisen toiminnan yhteistyö jatkuu maakunta-/ hyvinvointialueen rajoista riippumatta: asiakkaalle nopein tarkoituksenmukainen palvelu.