Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Asioi DigiSoitessa Haku
Haku

Alle 18-vuotiaiden tuki ja psyykkinen hoito väkivaltaepäilyissä

Epäily alaikäisen joutumisesta väkivaltarikoksen kohteeksi edellyttää lapsen ja perheen tuen tarpeen arviointia, vaikka väkivalta olisi lievää eikä aiheuttaisi fyysisiä vammoja. Tutkintaprosessi voi kuormittaa perhettä, ja tukea tarvitaan myös, jos epäily osoittautuu aiheettomaksi tai jää epäselväksi.

Epäily alaikäisen joutumisesta väkivaltarikoksen kohteeksi antaa aiheen arvioida lapsen vointia kokonaisvaltaisesti. Väkivallan kohteeksi joutuminen voi olla lapselle ja nuorelle monin tavoin haitallista. Vaikka väkivalta olisi juridisesti arvioiden lievää eivätkä siitä aiheutuneet fyysiset vammat vaatisi lääketieteellistä hoitoa, tulisi ammattilaisten arvioida lapsen sekä koko perheen tuen ja hoidon tarvetta. Epäillyn väkivallan tutkintaprosessi on jo itsessään usein koko perhettä kuormittava ja perhe voi tarvita tukea myös niissä tapauksissa, joissa epäily väkivallasta osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi tai jää epäselväksi.

Rikosepäilyn herättyä apua on mahdollisuus saada eri toimijoilta. Mikäli näyttäytyy lapsen voinnin kannalta perustellulta, lapsi voi siirtyä suoraan hoidollisiin palveluihin perustasolle tai erikoissairaanhoitoon. Ammattilaiset järjestävät väkivaltatilanteiden jälkeen riittävän pitkän seurannan, koska oireet voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua. Seurannan järjestäminen on tärkeää myös, mikäli tarvetta avulle ei aluksi vaikuta olevan tai mikäli lapsi tai huoltaja kieltäytyvät tarjotuista palveluista väkivaltatapahtuman jälkeen. Hoitamaton lapsuuden vaikea trauma vaikuttaa heikentävästi nuoruus- ja aikuisiän terveyteen.

Väkivallan tai sen epäilyn tilanteissa ammattilaiset huomioivat asiakastyöskentelyssä traumatietoisen työskentelytavan. Asiakkaan turvallisuuden tunnetta pyritään lisäämään muun muassa toimimalla yhteistyössä luotettavasti ja ennakoivasti sekä asiakassuhteiden jatkuvuudella.

Mikäli sinulle herää epäily alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta, on siitä ilmoitettava kiireellisesti sosiaali- ja/tai poliisiviranomaiselle. Voit toimia samoin, mikäli väkivaltaa on kohdistunut sinuun itseesi tai lapseesi. Ole ensin puhelimitse yhteydessä viranomaisiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Sosiaalipäivystys

  • ympärivuorokautinen päivystys

Poliisi

  • kiireelliset tilanteet: soita hätäkeskukseen 112
  • sähköinen rikosilmoitus
  • poliisin neuvontapuhelin

Ammattilaisia sitoo laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta ilmoitusvelvollisuudesta.

Lisätietoa rikosprosessista Rikosuhripäivystyksen sivuilta.

Väkivaltatilanteissa on ensisijaista turvata, ettei lapsi ole riskissä joutua uudelleen väkivallan kohteeksi. Turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä palvelevat yhteistyössä sosiaalipalvelut ja poliisi.

Sosiaalipalvelut saavat tiedon lapseen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä joko ilmoittajalta tai poliisilta. Voit olla itse yhteydessä sosiaalipäivystykseen, hätänumeroon tai omaan sosiaalityöntekijääsi.

Sosiaalipalveluista otetaan perheeseen yhteyttä ja sovitaan keskusteluajasta/ toimenpiteistä. He arvioivat yhdessä perheen/lapsen kanssa tilanteen kiireellisyyttä sekä millaisia palveluita tilanteessa mahdollisesti tarvitaan. Sosiaalipalveluissa tehdään yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden kanssa ja voidaan antaa ohjausta terveydenhuollon palveluihin.

Alle 16-vuotiaat

  • Tutkitaan lasten päivystyksessä.
  • Mikäli epäillystä väkivallasta on kulunut alle kaksi viikkoa ja/tai lapsella on kipua, verenvuotoa tai vamma, tulee lapselle tehdä tutkimukset kiireellisesti.
    • Soita aina ensin lasten päivystykseen; puhelimessa arvioidaan tutkimuksen tarkempi kiireellisyys ja sovitaan tutkimuspäivä- ja aika.
    • Lapsi/nuori ei saa peseytyä eikä vaihtaa vaatteita
  • Mikäli tapahtumasta on yli kaksi viikkoa, eikä lapsella ole kipua, verenvuotoa tai vammaa, tee poliisille rikosilmoitus. Lääkärintutkimus tehdään tarvittaessa poliisin pyynnöstä.
  • Huomioi: Mikäli tutkimus ei ole poliisin esitutkinnan kannalta tarpeellinen, mutta lapsen terveydentilasta on huolta, on hyvä hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen kautta.

Yli 16-vuotiaat

  • Seksuaaliväkivallan epäilyt tutkitaan Seri-tukikeskuksessa.
    • Lapsi/nuori ei saa peseytyä eikä vaihtaa vaatteita.
  • Muun väkivallan epäilyt tutkitaan yhteispäivystyksessä.
  • Huomioi: Mikäli tutkimus ei ole poliisin esitutkinnan kannalta tarpeellinen, mutta nuoren terveydentilasta on huolta, on hyvä hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi opiskeluterveydenhoidon tai terveyskeskuksen kautta

Väkivaltatilanne tai sen epäily saattavat laukaista lapsen tai vanhemman kriisitilanteen. Tällöin tarvitaan usein ulkopuolista apua, koska aiemmin käytössä olleet toiminta- ja selviytymistavat eivät muuttuneessa tilanteessa riitä. Apua saatetaan tarvita tunteiden käsittelyyn, mutta myös perustarpeiden ja muiden käytännön asioiden hoitamiseen. Kriisiavun aikana arvioidaan lisäksi lapsen ja vanhemman tarvetta jatkoavulle ja työskentelylle.

Lapsi ja vanhempi voivat saada kriisiapua seuraavilta toimijoilta:

Varhaisessa vaiheessa annetun psykososiaalisen tuen keskeinen tavoite on palauttaa turvallisuuden tunnetta ja siten helpottaa vointia sekä minimoida psyykkisiä jälkiseurauksia väkivaltakokemusten jälkeen. Tuessa annetaan muun muassa ohjausta ja neuvontaa, käytännön tukea perusasioista huolehtimiseen ja vahvistetaan luonnollista sosiaalista verkostoa. Normalisoidaan tunnereaktioita ja opetellaan tunteiden säätelykeinoja. Ymmärrystä ja toivoa vahvistetaan, vaikeistakin tapahtumista on mahdollista toipua. Arjen jatkumista tuetaan. Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän häntä autetaan tukemalla vanhemman toimintakykyä ja vointia.

Lapsi ja vanhempi voivat saada psykososiaalista tukea seuraavilta toimijoilta:

Perustason psyykkistä hoitoa toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Psyykkisen hoidon ja arvioinnin palveluita tarjoavat:

Lastenpsykiatrisesta ja nuorisopsykiatrisesta hoidosta vastaa Keski-Pohjan keskussairaala. Lastenpsykiatrian palveluihin tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, nuorisopsykiatrian avohoito toimii lähetteettömästi. Erikoissairaanhoidon arviointi tapahtuu yhteistyössä kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja muiden perustason yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jokaisella tuen ja hoidon tasolla arvioidaan lapsen vointia sekä jatkotyöskentelyn tarvetta. Lapsi ohjataan tarvittaessa tukevampaan palveluun.

Ammattilaiset järjestävät väkivaltatilanteiden jälkeen riittävän pitkän seurannan, koska oireet voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua. Seurantaa on hyvä toteuttaa tapahtuneesta vähintäänkin puolen vuoden ajan. Seurannan järjestäminen on tärkeää myös, mikäli tarvetta avulle ei aluksi vaikuta olevan tai mikäli lapsi tai huoltaja kieltäytyvät tarjotuista palveluista heti väkivaltatapahtuman jälkeen.

Seurannan voi järjestää aiemmasta tuesta vastannut taho tai lapsen sosiaalityöntekijä, mikäli lapsella on perhesosiaalityön tai lastensuojelun asiakkuus. Mikäli asiakkuutta ei ole, sosiaalitoimesta selvitetään seurannasta vastuun ottava taho, esimerkiksi oppilashuolto.

Tuen ja hoidon periaatteita:

  • Kaikessa ammattilaisen toiminnassa huomioidaan traumatietoinen työskentelytapa
  • Lapsen ja perheen tilanteen ja avun tarpeen arviointi aloitetaan mahdollisimman varhain
  • Lapsen turvallisuuden arviointi sekä uusien väkivaltatapahtumien ennaltaehkäisy ovat ensisijaisia toimia
  • Alkuvaiheessa vakautetaan ja järjestetään riittävä arjen tuki 
  • Asiakkaalle annetaan apua hänen omien tarpeidensa tunnistamiseen ja varmistetaan, että ammattilainen on tavoitettavissa. Kriisissä oman avun tarpeen arviointi voi olla vaikeaa. 
  • Työskentelyssä pyritään mahdollisimman vähäisiin työntekijävaihdoksiin; tarvittaessa arviointi ja hoito aloitetaan suoraan terveydenhuollossa perustasolla tai erikoissairaanhoidossa
  • Välttämättömissä työntekijävaihdoksissa pyritään ”saattaen vaihtamiseen”
  • Tapahtuneen jälkeen järjestetään riittävän pitkä seuranta, myös oireettomille
  • Hoitamaton lapsuuden vaikea trauma vaikuttaa heikentävästi nuoruus- ja aikuisiän terveyteen

Vaikka kaikenlainen alaikäisen kokema väkivalta on peruste arvioida lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti, on myös tilanteita, joissa vaaditaan erityisen huolellista arviointia sekä tukea. Näitä tilanteita ovat, mikäli kyseessä on:

  • perheen sisäinen väkivalta
  • vakava tai pitkään jatkunut väkivalta
  • lapsella on aiempia haitallisia lapsuuden aikaisia tapahtumia
  • lapsella on aiempaa psyykkistä/fyysistä oireilua tai sairastavuutta
  • lapsella on kehitysvamma tai muita tiedon käsittelyn haasteita
  • lapsella on voimakas syyllisyyden kokemus
  • lapsen olosuhteissa on vain vähän toipumista edesauttavia tekijöitä tai jopa toipumista vaarantavia tekijöitä
  • lapsella on kohonnut riski uudelleen uhriutumiseen
  • perheessä on psykososiaalisten riskitekijöiden kasautumista

Katso myös nämä