Työtä, toipumista ja toivoa IPS-työhönvalmennuksella
IPS-valmennuksen avulla vakavaankin mielenterveyden häiriöön sairastuneita työllistyy avoimille työmarkkinoille. THL:n tilastojen mukaan 40 % valmennuksessa olleista on löytänyt työpaikan.
Mielenterveyshäiriöt ovat kivunneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuosien 2016 ja 2019 välillä mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut jopa 43 prosenttia. Sen lisäksi, että sairastuminen on aina suuri henkilökohtainen elämän kriisi, puhutaan merkittävästä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta haasteesta.
Maaliskuussa Soitessa käynnistyi alueellinen IPS- Sijoita ja valmenna! -hanke, jonka tavoitteena on edistää mielenterveydenhäiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lähtökohtana on asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio työhön. Työtä haetaan ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta.
IPS-mallin juuret ovat 1970-luvun Pohjois-Amerikassa. Malli kehitettiin parantamaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden työllistymistä tukevien palveluiden laatua.
IPS-valmennus toimii eri alojen työnantajien tukena työvoiman saamiseksi ja samalla myös pureutuu mielenterveyden häiriöiden stigman purkuun avoimilla työmarkkinoilla. Mallin keskiössä on kaksi asiakasryhmää: työntekijät ja työnantajat. Tämän ketjun yhdistävänä linkkinä toimii työvalmentaja, joka toimii molempien asiakasryhmien tukena. Työhönvalmennus jatkuu työsuhteen aikana. Työvalmentajat antavat yrityksille tukea esimerkiksi täsmätyön tai työnmuokkaamisen liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on molemmille asiakasryhmille maksutonta.
Asiakkaat tulevat koko Keski-Pohjanmaan alueelta psykiatrian avohoidon kautta. Hanketta ohjaa tutkimusnäyttöön perustuva IPS-toimintamallin laatukriteeristö. THL vastaa kokeilujen toiminnan tuesta sekä arviointitutkimuksesta. Keski-Pohjanmaan IPS- Sijoita ja valmenna! -hanke on osa Euroopan unionin rahoittamaa RRF-hankekokonaisuutta