Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Selvitys koottiin tutkimalla ja analysoimalla valtakunnallisia indikaattoreita ja alueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä saatua dataa sekä osallistamalla Soiten toimialajohtoa, työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja alueen potilas- ja vammaisjärjestöjä.

Huono-osaisuuden mittareilla mitattuna Keski-Pohjanmaa pärjää toisiksi parhaiten kaikista hyvinvointialueista. Monet hyvinvointia osoittavat mittarit hyvästä työllisyysasteesta korkeaan syntyvyyteen ja asukkaiden kokemaan elämänlaatuun näyttävät hyviltä. Kuitenkin tälläkin alueella on ihmisiä, joiden on vaikea päästä hoitoon ja joiden elämässä on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä. Mielenterveysongelmiin pitäisi pystyä puuttumaan aiemmin ja lapsiperheiden pahoinvointiin. Huono-osaisuus kasaantuu ja voi jatkua ylisukupolvisesti, ellei kierrettä saada katkaistua. Myös nuorten aikuisten syrjäytymisriski on kasvanut ja melkein viidesosa alueen nuorista jää peruskoulun jälkeen opiskelujen ja työn ulkopuolelle. Sairastavuusindeksit ovat Keski-Pohjanmaalla koholla ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa.

Henkilöstölle ja kokemusasiantuntijoille suunnatuissa työpajoissa nousi esille tarve vahvistaa edelleen alueen peruspalveluita sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Soitessa valittiin haavoittuvat asiakas- ja potilasryhmät, joiden hoito- ja palvelukokonaisuuksiin alueella on suurin kehittämistarve ja valmius. Näitä ovat mielenterveys ja päihdepalvelujen asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, monipalveluasiakkaat sekä ikääntyneet, joilla on heikko suun terveys. Näiden kohderyhmien lisäksi seuraavien vuosien kehittämistyötä kohdennetaan myös muihin asiakasryhmiin ja hyödynnetään selvitystyössä nousseita kehittämisideoita. On tärkeää pyrkiä kaventamaan terveys- ja hyvinvointieroja ja varmistamaan alueen kaikkien asukkaiden työkykyisyys ja hyvä elämänlaatu.

Henkilöstölle ja kokemusasiantuntijoille suunnatuissa työpajoissa nousi esille tarve vahvistaa edelleen alueen peruspalveluita sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Palveluihin hakeutumisen kynnystä pitäisi madaltaa ja tarjota erilaisia kotiin jalkautuvia palveluita. On hyvä muistaa, että alueen väestöstä pienituloisia on noin 12 %, jolloin osalle väestöstä pienetkin asiakasmaksut voivat olla kynnyskysymys palveluihin hakeutumisessa. Noin kolmasosa ikääntyneistä kokee hankalien matkojen haitanneen hoidon saantia, jolloin etäyhteyksien parempi hyödyntäminen, jalkautuvat palvelut ja käyntien keskittäminen samoille päiville voisivat parantaa näiden asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja.

Tulevien vuosien kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon ja palveluihin pääsyä. Toimenpiteitä suunnataan haavoittuvassa asemassa oleville kohderyhmille ja tehdään positiivista erityiskohtelua varmistamaan asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus palveluissa.

Satu Marjakangas

Soiten kehittäjäkoordinaattori, VTM, geronomi, sairaanhoitaja (YAMK)

Tutustu selvitystyöhön

Katso myös nämä