5.12.2023 Blogi

Onko oman talouden hallinta rakettitiedettä?

Tilin saldo näyttää nollaa, laskupino kasvaa pöydällä ja joulukin lähestyy. Seuraava palkka on jo melkein etukäteen tuhlattu. Tuttu kuvio monelle tänä päivänä. Miksi oman talouden hallinta tuntuu niin vaikealta, vaikka luulisi sen olevan perusmatikkaa?

Kehitän työssäni Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella aikuisten sosiaalipalveluissa talousneuvontaa ja -ohjausta, ja olen saanut paneutua talousasioihin syvemmin työni puolesta. Alan kirjallisuuteen perehtymällä olen ymmärtänyt, että itse asiassa rahan käyttöön vaikuttaa hyvin monet seikat, eikä talouden hallinta ole millään tavalla itsestään selvää ja helppoa.

Kulutusyhteiskunta kutsuu kuluttamaan

Eri tietolähteet nostavat esiin, että elämme kulutus- ja yksilökeskeisessä yhteiskunnassa, jossa kaiken lisäksi rahasta puhuminen on edelleen tabu. ”Ei tartte auttaa”-mentaliteetti ei varsinaisesti kannusta meitä etsimään ja pyytämään apua, jos tuntuu, ettei omat taidot riitä. Toisaalta ympäristömme osaa kannustaa kuluttamiseen varsin mainiosti. Joka puolelta meidät ympäröi viestit, kuvat ja asenteet kuluttamisesta.

Somevirta on näkyvillä puhelimen ruudulla tarvittaessa 24/7. Siellä luodaan mielikuvaa siitä, millaista on onnellinen ja oikeanlainen elämä. Perheen kuuluu matkustella ulkomailla vähintään kerran vuodessa, Lapissakin mieluusti joka talvi. Lapsesta asti yhteiskunta tuottaa meille niitä merkkejä ja symboleita, joita meidän kuuluu käyttää ja näyttää, tai muuten meidät voidaan sulkea ulkopuolelle. Somea ja sen tuottamia mielikuvia on vaikea vastustaa, vaikka järjellä tiedostammekin, että edellä mainitut kuvaukset ovat todellakin vain mielikuvia, eikä kenenkään elämä ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista.

Toisaalta rahankäytön oppaat mainitsevat, että raha ei ole enää konkreettinen seteli tai kolikko lompakossa, mikä vaikeuttaa rahan hahmottamista. Raha näkyy vain numeroina puhelimen tai tietokoneen ruudulla. Se siirtyy parilla näpäytyksellä tililtä toiselle verkkokaupassa tai kortin vilautuksella kivijalkamyymälässä. Netistä voi tilata lähestulkoon mitä ja missä vaan, ja tilausvahvistukset hukkuvat sähköpostin mainospostitulvaan. Kuinka moni meistä on täysin kartalla kaikista voimassa olevista suoratoistopalveluistaan ja niiden hinnoista?

Talousneuvonnan ja -ohjauksen avulla opetellaan oman talouden hallintaa

Suomessa velkaantuminen koskee monia ja velkaantuneiden määrä jatkaa kasvamistaan. Samalla myös ylivelkaantuminen lisääntyy. Elämisen kulut ovat kasvaneet, kun kaikki on kallistunut, korot nousseet ja inflaatio syö osan rahasta. Eikä nykyhallitus lupaile helpotusta tilanteeseen jatkossakaan.

Asiakkailta saadun palautteen perusteella talousasioita ei juuri opeteta missään. Tai jos opetetaankin, kuinka moneen ne juurtuvat aikuisuuden kynnyksellä, kun elämässä on paljon muutakin? Talousneuvonnan ja -ohjauksen tapaamisissa käymme läpi asioita, jotka vaikuttavat rahankäyttöömme. Peilaamme rahankäyttöä omiin tarpeisiimme ja pohdimme itsellemme tärkeitä asioita ja arvoja, jotka näkyvät myös kulutuksessamme. Tarkastelemme omia tuloja ja menoja sekä opettelemme niiden perusteella laatimaan itsellemme budjetin. Pyrkimyksenä on selvittää, mitä haluamme muuttaa omassa toiminnassamme ja millä keinoilla pääsemme näihin muutoksiin. Siksi myös oma halu ja tahtotila toimivat hyvinä motivaattoreina lähteä talousneuvonnan ja -ohjauksen tapaamisiin. ”Juuri tällaista apua olisin aina tarvinnut, vaikka en ole sitä osannut edes ajatella”, eräs asiakas kertoi tapaamisemme jälkeen.

Ei, talouden hallinta ei ole rakettitiedettä, mutta ei voida väittää, että se olisi jotenkin helppoa tai yksinkertaista, etenkään jos kukaan ei ole koskaan sitä opettanut. Talousasiat eivät ole kasvaneet meissä tyhjiöissä, eivätkä ne ole yksi erillinen osa meitä, jonka voisi irrottaa meistä vaikkapa budjettilaskelmaksi. Siksi talousneuvonnalle ja -ohjaukselle on paikkansa palveluissa nyt ja tulevaisuudessa.