Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite kehittää yhteisöllistä asumista ikääntyvien toiveiden mukaisesti
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite toteutti yhteisöllisen asumisen kyselyn syksyllä 2023. Kohderyhmänä kyselyssä olivat alueen 75 ja 80 vuotta viime vuoden aikana täyttäneet kotona asuvat.
Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa hyvinvointialueen ikääntyvien tämänhetkisiä sekä tulevia tarpeita ja toiveita yhteisöllisen asumisen ja siellä järjestettävän toiminnan suhteen. Kyselyt lähetettiin kirjepostina 4.10.2023 ja vastausaikaa oli 5.11.2023 saakka. Kyselystä tiedotimme kyselyn mukana olevan infokirjeen lisäksi Soiten sosiaalisen median kanavissa.
Kysely lähetettiin 946 75-vuotiaalle ja 523 80-vuotiaalle, eli yhteensä 1469 asukkaalle. Kyselyyn tuli 727 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui 49,5 prosenttia. Kiitos kaikille vastaajille! Kaikki vastaajat eivät olleet vastanneet kaikkiin kysymyksiin, joten osassa kysymyksiä vastaajien määrä jäi vähäisemmäksi.
Vastaajista 58 prosenttia oli Kanta-Kokkolan alueelta. Loput 42 prosenttia jakaantuivat muiden hyvinvointialueen paikkakuntien kesken. Valtaosa molempien ikäryhmien vastaajista (76 prosenttia 75-vuotiaista ja 64 prosenttia 80-vuotiaista) asuu yhdessä puolison/muun henkilön kanssa. Lähes 90 prosenttia kaikista vastaajista asuu omistusasunnossa ja valtaosalla (64 prosentilla) asumistyyppinä on omakotitalo.
Suurin osa vastaajista (75,5 prosenttia, N=716) asuu alle 5 kilometrin etäisyydellä palveluista (kuten kaupat, terveyskeskus jne.) Kuitenkin 11 prosenttia tästä joukosta asuu yli 10 kilometrin etäisyydellä palveluista. Molemmissa ikäryhmissä kotihoidon ja tukipalveluiden käyttö on vielä vähäistä. Valtaosalla vastaajista ei ollut vielä käytössä lainkaan kotihoidon tai tukipalveluita. Eniten tukipalveluista käytetään vastaajien joukossa siivouspalvelua.
Yhteisöllinen asuminen asumismuotona koettiin kyselyn perusteella vielä vieraaksi. Siitä huolimatta 75-vuotiaista puolet ja 80-vuotiaista 46 prosenttia on ajatellut asuvansa joskus yhteisöllisessä asumisessa (N=680). 34 prosenttia vastaajista (N=527) haluaisi asumisen toteutuvan viimeistään viiden vuoden kuluessa.
Vastauksissa tuli esille myös se, että molemmat ikäryhmät arvostavat itsenäistä kotona asumista mahdollisimman pitkään, niin kauan kuin toimintakyky ja terveydentila sallivat. Suurin osa vastaajista arvioikin, että terveydentilaan liittyvät asiat, toimintakyvyn vajavuudet sekä liian raskaat ylläpitotyöt nykyisessä asumisessa voisivat olla merkittävimmät syyt siihen, että haluaisi muuttaa yhteisölliseen asumiseen tulevaisuudessa.
Vastaajista suurin osa (56,5 prosenttia, N=629) ajattelee, että paikkakunta, johon olisi valmis muuttamaan yhteisölliseen asumiseen, olisi Kanta-Kokkola. Pääasiallisesti useimmat vastaajista haluavat asua tulevaisuudessa yhteisöllisessä asumisessa paikkakunnalla, jossa tällä hetkellä asuvat.
Avoimissa vastauksissa yhteisöllisen asumisen toiminnalta toivottiin mm. liikunnallisia tuokioita, ulkoilua ja luonnossa liikkumista, hartaushetkiä, käsitöitä, kulttuuritoimintaa, musiikkia eri muodoissaan, pelejä, yhdessäolon tuokioita/tapahtumia, kerhotoimintaa, yhteistä ruoanlaittoa, yhteisiä matkoja/retkiä.
Avoimissa vastauksissa nousi esille toive, että voisi asua tulevaisuudessa omalla paikkakunnalla yhteisöllisessä asumisessa. Yhteisöllisen asumisen halutaan olevan myös mahdollisimman pysyvää ja yhteisöllisen asumisen yksikön toivotaan sijaitsevan lähellä palveluita.
Yhteisölliseltä asumiselta toivottiin yleisesti ottaen mahdollisuuksia erilaisten palveluiden käyttöön oman valinnan mukaan, kuten siivous, ateria, kauppa, pyykkihuolto, terveydenhuollon palvelut jne. Toivottiin apua arjen toimiin, liikkumiseen ja hygieniaan. Tärkeänä koettiin, että voi käyttää omaa äidinkieltään ja tulee ymmärretyksi.
Tilojen suhteen toiveena on oman kodin ominaisuudet, asunnon riittävä koko, turvallisuus ja esteettömyys, oma ruoanlaittomahdollisuus, asunnon hyvä kunto, saunomismahdollisuus sekä yhteiset kokoontumistilat. Toiveena oli, että voi asua edelleen puolison kanssa yhdessä samassa asunnossa.
Yhteisöllisen asumisen sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyen toivottiin mm. hyvää ilmapiiriä, saman kuntoista seuraa ja ystäviä, vertaistukea, suvaitsevaisuutta, yksityisyyttä ja sopivasti omaa rauhaa.
Kyselyn vastauksia tulemme hyödyntämään yhteisöllisen asumisen kehittämistyössä. Saimme tulevaisuutta ajatellen tärkeää tietoa toiveista yhteisöllisen asumisen yksiköiden tilojen, sijainnin ja toiminnan sekä palveluiden suhteen. Kyselyn vastausten perusteella voidaan myös todeta, että yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia tulee olla hyvinvointialueellamme tulevaisuudessa nykyistä enemmän tarjolla.
Kysely toteutettiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja Keski-Pohjanmaan kestävän kasvun – RRF-hanketta. Yhteisöllisen asumisen toimintamallin kehittäjäkoordinaattorina RRF-hankkeessa toimii Tanja Tikkakoski.
