Lastensuojelun jälkihuolto
Lastensuojelun jälkihuolto tarkoittaa nuoren tukemista asumiseen, opiskeluun ja toimeentuloon liittyen. Oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun lapsen sijaishuolto päättyy tai hän on ollut yhtäjaksoisesti avohuollon sijoituksessa vähintään puoli vuotta. Jälkihuoltoa voidaan myöntää myös harkinnanvaraisesti tapauskohtaisesti.
Tämän sivun sisältö
Oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun lapsen sijaishuolto päättyy tai hän on ollut yhtäjaksoisesti avohuollon sijoituksessa vähintään puoli vuotta. Jälkihuoltoa voidaan myöntää myös harkinnanvaraisesti tapauskohtaisesti.
Käytännössä jälkihuolto tarkoittaa nuoren tukemista asumiseen, opiskeluun ja toimeentuloon liittyen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä nuoren kanssa jälkihuoltosuunnitelman.
Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan tukimuodot, jotka voivat olla esimerkiksi:
- opiskelun tukeminen
- työhön sijoittumisen tukeminen
- sosiaaliohjaus
- tukihenkilö
- tukiasunto
- harrastusten tukeminen
Oikeus jälkihuoltoon päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.
Puhelinasiointi
Tietoa palvelusta
Oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun lapsen sijaishuolto päättyy tai hän on ollut yhtäjaksoisesti avohuollon sijoituksessa vähintään puoli vuotta. Jälkihuoltoa voidaan myöntää myös harkinnanvaraisesti tapauskohtaisesti.
Oikeus jälkihuoltoon päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.
Lastensuojelun jälkihuolto tukee sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan sekä sijaishuoltajiaan sen jälkeen, kun sijaishuolto tai muut lastensuojelutoimet ovat päättyneet. Oikeus jälkihuoltoon kestää siihen asti, että nuori täyttää 23 vuotta.
Jälkihuollossa olevaa nuorta tuetaan asumisen järjestelyissä, talousasioissa sekä opiskelua, työtä ja muuta elämää koskevissa suunnitelmissa. Jälkihuoltoa toteuttaa sosiaalityöntekijä.
Jälkihuollon järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti hyvinvointialue, jolla lapsen tai nuoren asuinkunta sijaitsee. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista.