Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Asioi DigiSoitessa Haku
Haku

Perhehoitajaksi lapselle tai nuorelle

Perhehoitajaksi (sijaisperheeksi) haluavalle tarjotaan valmennus ennen tehtävään ryhtymistä. Valmennus antaa perhehoitajalle ennakkovalmiudet hoitaa ja kasvattaa lapsia turvallisessa ja tasapainoisessa kasvuympäristössä. Perhehoitajana voi toimia pariskunta, yksinasuva tai yksinhuoltaja.

Tämän sivun sisältö

    Soiten lastensuojelun perhehoidon ja tukisuhteiden työntekijät vastaavat sijais- ja tukiperheiden sekä tukihenkilöiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja arvioinnista sekä tuesta.

    Haemme lapsille ja nuorille sijaisperheitä, tukihenkilöitä ja tukiperheitä. Rekrytoimme myös sijaishoitajia, jotka hoitavat perhehoitoon sijoitettuja lapsia perhehoitajan lakisääteisten vapaiden aikana.

    Mitä sijaisperheeltä odotetaan?

    Perhehoitajana (sijaisperheenä) voi toimia henkilö/perhe:

    • jotka ovat valmennettuja tehtävään
    • joka on turvallinen ja luotettava
    • jonka kasvuympäristö on lapsiystävällinen
    • jonka koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa oma huone/tila
    • jonka kaikki jäsenet hyväksyvät perhehoidon ja he voivat taata perhehoidossa olevalle henkilölle tasavertaisen aseman muiden perheenjäsenten kanssa
    • jolla on kykyä yhteistyöhön ja jaettuun vanhemmuuteen
    • jolla on halua ja kykyä yhteydenpitoon lapsen läheisten kanssa
    • jolla on aikaa ja vakaa elämäntilanne

    Syitä, jonka vuoksi perhehoitajaksi ei ole mahdollista ryhtyä:

    • Akuutti/toistuva/pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus
    • Akuutti/ toistuva/pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus tai muutoin taloudellinen heikko asema (voiko perhehoitaja jäädä tarvittaessa kotiin hoitamaan lasta ilman kohtuutonta taloudellista huolta)
    • Akuutti/toistuva/pitkäaikainen päihde- ja mielenterveysongelma perheessä. Vuosienkin takainen ongelma voi herkästi uusiutua sijoitetun ja traumatisoituneen lapsen oirehtiessa perheessä.
    • Akuutti huoltajuuskiista
    • Kriisi omassa elämäntilanteessa
    • Vakava sairaus perheessä, joka alentaa huomattavasti toimintakykyä
    • Arjenhallinnan vaikeudet perheessä

    Perhehoitajaksi hakeutuminen

    Voit hakeutua perhehoitajaksi ottamalla yhteyttä Soiten perhehoidon työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.

    Ennen perhehoitajatoiminnan aloittamista

    Ennen perhehoitajan toiminnan aloitusta:

    • tulee perhehoitajan valmennus olla käytynä läpi hyväksytysti
    • tarkistetaan mahdolliset lastensuojelun, perhesosiaalityön, aikuissosiaalityön ja perheoikeudellisten palveluiden asiakastiedot
    • tarvitaan perhehoitajaksi haluavalta lääkärin T-todistus sekä rikosrekisteriote

    Perhehoitajan valmennus (PRIDE-valmennus)

    Perhehoitajaksi ryhtyminen on iso päätös, joka edellyttää riittävää valmentautumista. Ennen perhehoitajatoiminnan aloittamista on käytävä hyväksytysti läpi sijaisperheille tarkoitettu PRIDE-valmennus. Sijaisperhevalmennus PRIDE-nimi muodostuu sanoista: Parents` Resource for Information Developmet and Education. Eli nimi ei viittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-yhteisöön.

    PRIDE-valmennus on mahdollisuus harkita perhehoitajuutta sekä sijais- tai adoptiovanhemmuutta yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Valmennuksen kesto on noin puoli vuotta. Valmennus antaa perhehoitajalle ennakkovalmiudet hoitaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria turvallisessa ja tasapainoisessa kasvuympäristössä.

    Valmennuksen sisältö

    PRIDE-valmennus koostuu ryhmätapaamisista, perhetapaamisista sekä yksilökohtaisista tehtävistä. PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamiset sisältävät tietoa, pienryhmätyöskentelyä ja kokemuksellisia harjoituksia. Ryhmätapaamisten lisäksi valmentajat tapaavat osallistujia ja heidän lapsiaan perhekohtaisissa tapaamisissa. Ennakkovalmennus sisältää yksilökohtaisia tehtäviä, joissa valmennuksen teemoja käsitellään oman elämän näkökulmasta. Osallistujat saavat valmennuksessa PRIDE-kirjan, joka sisältää valmennuksen keskeiset asiat.

    Valmentajina toimivat sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä.

    PRIDE-valmennuksen punaisena lankana ovat sijais- ja adoptiovanhemmuudessa tarvittavat viisi valmiutta. Valmiudet perustuvat sijoitettujen ja adoptoitujen lasten tarpeisiin. Valmennuksen aikana osallistujat arvioivat omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sijais- tai adoptiovanhemmuuteen yhdessä valmentajien kanssa. Lisää tietoa PRIDE-valmennuksesta löydät Pesäpuu ry;n sivuilta.

    Valmennuksen jälkeen

    Mikäli perhe hyväksytään valmennuksen jälkeen sijaisperheeksi, on perheellä mahdollisuus esittää omat toiveensa sijoitettavasta lapsesta ja aikataulusta lapsen sijoitukseen liittyen. Lähtökohtana on kuitenkin aina etsiä sijoitettavalle lapselle hänen tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin vastaava perhe.

    Perhe toimittaa rikosrekisteriotteen siinä vaiheessa, kun perheen kanssa allekirjoitetaan toimeksiantosopimus. Toimeksiantosopimus tehdään, kun perheeseen sijoitetaan lapsi.

    Sopimus perhehoitajana toimimisesta

    Soite laa­tii per­he­hoi­ta­jan kans­sa toi­mek­sian­to­so­pi­muk­sen. Per­he­hoi­ta­jal­le mak­se­taan hoi­to­palk­kio ja ku­lu­kor­vaus. Li­säk­si las­ten­suo­je­lun per­he­hoi­dos­sa kor­va­taan per­he­hoi­dos­sa ole­van lap­sen/nuo­ren opis­ke­luun, har­ras­tuk­seen ja te­ra­piaan liit­ty­viä han­kin­to­ja ja ku­lu­ja. Toistaiseksi voimassa olevassa per­he­hoi­dos­sa per­he­hoi­ta­jal­le voi­daan hank­kia käyn­nis­tä­mis­kor­vauk­seen liit­ty­viä tar­peel­li­sia han­kin­to­ja.

    Tuki perhehoitajalle sijoituksen aikana

    Perhehoitajalle tarjotaan erilaista tukea lapsen/nuoren sijoituksen aikana. Hän saa oman vastuutyöntekijän, työnohjausta sekä koulutusta. Lisätietoa alla.

    Vastuutyöntekijän tuki

    Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista sijoitettavaa lasta varten vastuutyöntekijä ja perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.

    Sijoituksen alussa perhehoitaja on yhteydessä vastuutyöntekijään säännöllisesti. Tapaamisten väli riippuu lapsen iästä ja esimerkiksi siitä, kuinka kuormittava perheen tilanne on. Myös perhehoitajan toive tapaamisten suhteen otetaan huomioon.

    Vastuuntyöntekijä huolehtii perhehoitoon liittyvistä tukitoimista, mikäli lapsen hoito sitä vaatii. Toimeksiantosopimuksen laatimisen/päivittämisen ja perhehoitajan kehityskeskustelun yhteydessä keskustelemme yksilöllisesti perhehoitajan tuen tarpeesta.

    Työnohjaus

    Työnohjauksella tarkoitetaan neutraalin, koulutetun henkilön antamaa prosessiluontoista tukea joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Sijaisvanhemmalla on lain määräämä oikeus työnohjaukseen. Työnohjaus on oman perhehoitajatyön tutkimista, arviointia ja kehittämistä.

    Sijaisvanhempien työnohjauksessa keskeisiä asioita ovat mm. kasvatus- ja hoitotyössä jaksaminen, perheen dynamiikka ja vuorovaikutus sijoitetun lapsen vanhempien, lastensuojelun työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä näiden kaikkien herättämien tunteiden käsittely.

    Perhehoitajalla ainoa paikka ja lupa puhua perhehoitajuuteen liittyvistä asioista on työnohjauksessa, jossa kaikki toimivat vaitiolovelvollisuuden piirissä.

    Perhehoitajan vapaa

    Sijaishoitajat toimivat perhehoitoon sijoitetun lapsen hoitajina perhehoitajan lakisääteisen vapaan aikana (2vrk/kk). Sijaishoitajan sopimus vapaiden sijaistamisen osalta on voimassa toistaiseksi. Perhehoitajat voivat sijaistaa toisiaan tai se voi olla joku muu sijaishoitaja. Sijaistajana voi toimia myös joku lapsen lähiverkostosta.

    On tärkeää huomioida, että sijaishoitaja olisi lapselle jo entuudestaan tuttu henkilö.

    Sijaishoitajat hoitavat lapsia omassa kodissaan tai perhehoitajan kotona.

    Sijaishoitajuudesta tehdään sopimus, jossa määritellään tavoitteet ja palkkiot. Sopimus tehdään määräajaksi sijaishoitajan, perhehoidon sosiaaliohjaajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

    Koulutus ja teemaillat

    Soiten perhehoito järjestää vuosittain ajankohtaisia koulutuspäiviä sekä teematapaamisia perhehoitajille.

    Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

    Päätoimisille perhehoitajille järjestetään mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksen vähintään joka toinen vuosi. Terveys- ja hyvinvointitarkastukset järjestetään tarvittaessa myös muille kuin päätoimisille perhehoitajille, jos perhehoitajalla ei ole oikeutta muutoin työterveyshuollon palveluihin.

    Jos haluat ajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen, ota yhteyttä omaan vastuutyöntekijääsi.

    Perhehoitajan vakuutus

    Perhehoitajat kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Soite on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. (Perhehoitolaki 20§, Tapaturmavakuutuslaki 3§).

    Tapaturmavakuutus on voimassa silloin, kun vamma tai sairaus tapahtuu työn suorittamisen aikana tai työstä johtuvista olosuhteista (esim. lapsen hoitotilanteessa perhehoitajan selkä venähtää lasta nostaessa). Perhehoitajan vapaa-ajalla tapahtuneet vahingot eivät kuulu tämän vakuutuksen piiriin.

    Jos perhehoitajalle tapahtuu tapaturma, tulee perhehoitajan mennä lääkäriin. Tämän jälkeen tulee viipymättä ilmoittaa tapaturmasta Soiten perhehoitoon.

    Mentorointi

    Mentoritoiminta on tukimuoto, jossa uusi perhehoitaja saa tukea toiselta pitempään tehtävässä toimineelta koulutetulta perhehoitajalta.

    Mentorointia voidaan käyttää perhehoitajan tehtävän alkaessa tai jossakin haastavassa tilanteessa.

    Mentoritoiminnan aloittamisesta tehdään sopimus, jonka hyväksyvät perhehoitaja, mentori, mentorikoordinaattori sekä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Toiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja palkkiollista toimintaa.

    Tunteva ryhmä

    Tunnetyöskentelyryhmä on tarkoitettu perhehoitajille ja sen tavoitteena on tarjota kiintymyskeskeistä vuorovaikutusta arkeen. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa ja jokainen tapaaminen kestää kolme tuntia.

    Ryhmään mahtuu mukaan enintään 12 osallistujaa. Ryhmä sopii niin pariskunnille yhdessä, kuin myös perhehoitajalle yksin.

    Ryhmässä harjoitellaan tunnetyöskentelyyn sopivia menetelmiä, keskustellaan yhdessä ja tehdään yksilöllisiä tehtäviä. Toivomme sitoutumista jokaiseen tapaamiseen, mutta tehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista. Tapaamisissa on lyhyitä alustuksia käsiteltävästä tunteesta.

    Ryhmätapaamisten välillä aikuinen tekee kuhunkin tapaamiseen liittyvän pienen tehtävän lapsen /nuoren kanssa. Tunnetyöskentely lisää sekä aikuisten, että lasten mahdollisuuksia tunnistaa ja ajatella tunteita.

    Ryhmässä osallistujat pohtivat omia tunteitaan, ajatuksiaan, kokemuksiaan ja toimintaansa. Mentalisaatio tunnetyöskentelyssä tarkoittaa omien tunteiden ja ajatusten tunnistamista ja sen pohtimista, mitä toisen ihmisen mielessä mahtaa tapahtua. Kiintymyskeskeinen vuorovaikutus – leikkisyys, rakkaus, hyväksyntä, myönteinen uteliaisuus ja empatia – auttavat aikuista virittäytymään läsnäoloon lapsen kanssa. Ryhmässä mietitään, miten kiintymyskeskeistä vuorovaikutusta voi soveltaa arjessa. 

    Ryhmän ohjaajina toimivat kaksi perhehoitajaa, joilla on tunnetyöskentelyryhmän ohjaaja koulutus.

    Meidän sakki -sisarusryhmät ja vertaistapaamiset

    Meidän sakki -sisarusryhmät ovat sisaruussuhteita vahvistavia vertaisryhmiä, joihin ovat tervetulleita kaikki sijaisperheissä asuvat lapset, niin biologiset kuin adoptoidut sekä sijoitetut lapset. Ryhmää ohjaavat perhehoitaja ja perhehoidon sosiaaliohjaaja.

    Muita vertaistapaamisia ovat mm. taaperoikäisten perhehoitajien vertaisryhmä, sijaisisien ryhmä, sijaisäitien ryhmä sekä perhehoitoperheiden toiminalliset vertaistapaamiset.

    Puhelinasiointi

    Katso myös nämä