Siirry sisältöön
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy:

  • opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen
  • opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen
  • terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto
  • opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen.

Terveystarkastukset ja terveysneuvonta sekä suun ja hampaiden terveydenhoitopalvelut

Lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä ja lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa pyritään saamaan kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta.

Suun ja hampaiden terveydenhoitopalvelut ovat osa opiskelijan terveydenhuoltoa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus kerran opiskeluaikana päästä suun terveystarkastukseen. Tarkastukset ja jatkohoidot tehdään terveyskeskuksen hammashoitoloissa yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut

15 vuotta täyttäneiden asiakkaiden käyttämättä tai peruuttamattomasta lääkäriajasta tai suun terveydenhuollon vastaanottoajasta peritään maksu, ellei poisjäännille ole perusteita. Peruutus on tehtävä 2 vrk ennen varattua aikaa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa asiakaskäynnit terveydenhoitajalla ovat edelleen maksuttomia.

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat. Kohderyhmän erityispiirre on opiskelu sekä työnä että elämänvaiheena.

Opiskelu edellyttää riittäviä fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja, hyvää opetusta ja oppimista tukevaa opiskeluympäristöä. Opiskeluterveydenhuollon tulee edistää opiskelijan työ- ja opiskelukykyä tukemalla opiskelijan fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja, turvaamalla hyvä fyysinen opiskeluympäristö ja toimivat työjärjestelyt sekä kiinnittämällä huomiota opiskeluyhteisön hyvinvointiin.

Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä- tai elämänvaihetarkastuksina ja niiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtävää terveystarkastusta. Keskeisiä periaatteita opiskeluterveydenhuollossa tehtävissä terveystarkastuksissa ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, vapaaehtoisuus, kiireettömyys ja opiskelijan arvostaminen.

Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä vaatimuksista. Niiden lisäksi on otettava huomioon myös työelämää koskevat lait ja säädökset.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastustoiminnan tavoitteena on:

  1. Selvittää yhdessä opiskelijan kanssa hänen elämäntilanteensa, elämäntavat, sosiaaliset verkostot ja opiskelu osana hyvinvoinnin kokonaisuutta.
  2. Tukea ja vahvistaa voimavaroja. Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit ja antaa ohjausta ja neuvontaa niiden vähentämiseksi.
  3. Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista selviytymisen kannalta.
  4. Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia.
  5. Suunnitella kroonisten sairauksien seuranta, hoito ja kuntoutus opiskelun ajaksi.
  6. Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet yhdessä oppilaitoksen ja muiden tahojen kanssa (erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on peruskoulussa ollut osittainen tai täydellinen mukautus tai luokkasiirto sekä jatko-opinnoissa erityisopiskelijoiksi nimetyt).
  7. Kartoittaa raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve.
  8. Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon tarjoamista palveluista.

Ammattiopistossa, konservatoriossa ja lukioissa terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehdään kaikille 1. vuoden opiskelijoille. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus tehdään myös kokkolalaisille kutsuntaikäisille pojille yleensä 2. lukuvuonna.

Aikuisopistossa terveystapaamiseen kutsutaan tarvittaessa opiskelijat, joiden opiskelu kestää yli 6 kuukautta.

Tämä tarkastus perustuu paitsi opiskelijan haastatteluun ja työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen sekä peruskoulun terveystietoihin.

Ammattikorkeakoulussa (liiketalous- ja tekniikka, sosiaali- ja terveys, musiikki ja esittävä taide) ensimmäisen vuoden opiskelijan terveystarkastus koostuu kartoittavasta terveyskyselystä sekä sen perusteella tarvittaessa terveydenhoitajan tekemästä henkilökohtaisesta terveystarkastuksesta.

Lääkärintarkastus tulisi asetusten mukaan järjestää lukioissa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Valitettavasti näitä ei pystytä tällä hetkellä järjestämään lääkäritilanteesta johtuen.

Mikäli lääkärintarkastus on tehty opiskelijavalinnan yhteydessä kyseisen opiskelualan lainsäädännöstä tai erityispiirteistä johtuen ja siitä on kirjoitettu T-todistus tai vastaava, erillistä lääkärintarkastusta ei tarvitse enää oppilaitoksessa tehdä ellei terveydenhoitajan terveystarkastuksessa ilmene siihen uutta tarvetta. Sen sijaan yläasteen lääkärintarkastuksen yhteydessä kirjoitettu Nuorison terveystodistus ei korvaa lääkärintarkastusta.

Miesopiskelijoille opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus on perusteltua tehdä kutsuntavuonna. (Kutsuntatarkastukset on säädetty Asevelvollisuuslaissa 1438/2007).

Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisenä opiskeluvuotena aina erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tai vamma. Tarkastuksen sisällön tulisi noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia.

Terveystarkastuksen tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Keskeistä tarkastuksessa on opiskelijan elämäntilanteen, itsetunnon ja voimavarojen, motivaation ja riskien kartoitus, muutoshalukkuus tai muutoksen esteiden kartoitus.

Terveystarkastus sisältää myös opiskelijan itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemista. Yksilöllisesti paneudutaan opiskelijan omiin asioihin tai ongelmiin, kuten niska-hartia-selkäoireisiin, unihäiriöihin, seurusteluongelmiin, syömisongelmiin, ”nettiriippuvuuteen”, lukihäiriöihin, maahanmuuttajaopiskelijoiden ja ulkomaisten opiskelijoiden tai muihin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden erityiskysymyksiin.

Terveystarkastuksessa tehdään mm. seuraavia terveydentilan perustutkimuksia:

  • pituuden ja painon mittaus yli- tai alipainoisuuden toteamiseksi (aikuisilla myös vyötärönympäryksen mittaaminen ja siihen opastaminen)
  • Dehko-arvio tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöille
  • verenpaineen mittaus
  • Hb
  • näöntarkkuus
  • kuulon tutkiminen
  • nikotiiniriippuvuustesti
  • psyykkisen hyvinvoinnin selvittämiseksi masennus-/mielialatesti
  • tarvittaessa opiskelija lähetetään muihin tarpeellisiin laboratoriotutkimuksiin

Terveydenhoitajan vastaanotto

Terveydenhoitajien avovastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Vastaanottoajat vaihtelevat koulukohtaisesti. Tyypillisiä vastaanotolla käsiteltäviä asioita ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, tapaturmien ensiapu, rokotustoiminta ja seksuaalisuus- ja ehkäisyneuvonta.

Jos opiskelija tarvitsee sairaslomatodistuksen, hänen on tultava vastaanotolle. Todistusta ei kirjoiteta jälkikäteen tai puhelimitse.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään kunnassa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille riippumatta heidän asuinkunnastaan ja ne ovat käytettävissä myös työharjoittelun aikana.

Opiskeluterveydenhuolto on maksutonta alle 18-vuotiaille. Sen jälkeen maksu määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti osassa palveluja (mm. suunterveydenhuolto, lääkärin vastaanotto). Terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille.

Opiskeluterveydenhuollossa on sekä täysi-ikäisiä, että alaikäisiä opiskelijoita. Huoltajien rooli on vähäisempi kuin kouluterveydenhuollossa mutta yhteistyö muita hyvinvointipalveluita tuottavien tahojen kanssa korostuu. Keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, ammattitaito, asiantuntijuus, tasavertaisuus ja luottamuksellisuus.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on siirtynyt Kelan järjestämäksi ja YTHS:n tuottamaksi. Kokkolan AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut tuottaa YTHS:n Kokkolan toimipiste.

Vastaanotoille on varattava aika. Tarkempaa tietoa palveluista ja ohjeet palveluihin hakeutumiseksi saat YTHS:n verkkosivuilta:

Korkeakouluopiskelijan täytyy maksaa terveydenhoitomaksu Kelalle sekä kevät- että syyslukukaudelta. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan maksu pitää maksaa oma-aloitteisesti.

Opiskeluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen

Opiskeluterveydenhuolto tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain.

Ulkomailta tulevat opiskelijat

  • Terveystarkastuksen sisältö sama kuin muilla.
  • Muut mahdolliset tutkimukset suunnitellaan terveydenhoitajan haastattelun pohjalta.
  • Tartuntatautilainmukaiset tutkimukset tehdään ennen työssäoppimisjakson aloittamista

Kaikilta opiskelijoilta tarkistetaan, että yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset on annettu (jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja tuhkarokko- vihurirokko- sekä sikotautirokotteet)

Ulkomaille opiskelemaan lähtevien opiskelijoiden kanssa tarkistetaan kohdemaan rokotussuositukset sekä yleiset tartuntatautiriskit.

Hyvinvointi

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveys muovautuu koko elämän ajan persoonallisen kasvun ja kehityksen myötä.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat ja epäsuotuisissa ne voivat kulua enemmän kuin uusiutuvat. Nuorten kehitysyhteisöt kuten koulut ja oppilaitokset tukevat mielenterveyttä. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi myös oppia.

Mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät:

  • yksilölliset tekijät: identiteetti, sopeutumiskyky ja itseluottamus
  • sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset tekijät: perhe, työ, yhteisöt ja koulu
  • yhteiskunnan rakenteelliset tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka
  • kulttuuriset tekijät: vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja mielenterveyden sosiaaliset kriteerit
  • biologiset tekijät.

Hyvä mielenterveys on siis voimavara joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä.

Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen sisäinen ominaisuus syntymästä lähtien aina kuolemaan saakka. Se liittyy ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen minään eikä sitä voi erottaa muusta ihmisenä olemisesta. Seksuaalisuus on sitä mitä olemme, seksi sitä mitä teemme.

Seksuaalisuus sisältää muun muassa seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Se on siis osittain näkymätöntä ja osittain näkyvää.

Seksuaalisuus on positiivinen terveyden ja hyvinvoinnin voimavara ja yksi elämämme herkimmistä osa-alueista. Seksuaalinen aktiivisuus ja halukkuus vaihtelevat elämän aikana ja elämän eri vaiheissa suuresti, mutta eivät koskaan kokonaan häviä ihmisestä.

Puhelinasiointi

Tietoa palvelusta

Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoilla on oikeus opiskeluterveydenhuollon palveluihin sillä hyvinvointialueella, jolla oppilaitos sijaitsee.

Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyy toisella asteella kaksi määräaikaista terveystarkastusta. Korkeakouluopiskelijoille järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, jonka perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Terveystarkastuksissa tarkastellaan opiskelijan terveyttä ja hyvinvointia sekä muita opiskeluun vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin sisältyy opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraamisen ja edistämisen lisäksi muun muassa perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Korkeakouluopiskelijoiden tulee maksaa Kelalle terveydenhoitomaksu, joka kattaa kaikki YTHS:n palvelut. Erillisiä käyntimaksuja ei peritä.

Toiminnasta vastaavat

Anu Vähärautio

Vastuualuejohtaja

Puhelin: +358 40 806 5791

Minna Lönnbäck

Toimialuejohtaja

Puhelin: +358 44 780 9442

Katso myös nämä