Vastaanottopalvelut terveysasemilla

1. Kirjaudu Omahoito-palveluun. Tunnistautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi verkkopalvelun kautta.
2. Paina “Viestit” painiketta Omahoito-sivustolla viestin lähettämiseen. Järjestelmä kysyy suostumustasi viestien lähettämiseen ensimmäisellä käyttökerralla.
3. Paina “Uusi viesti” ja täytä sähköisen lomakkeen kentät. Jos haluat lähettää viestin Kokkolan vastaanotolle, valitse valikosta “Kokkolan vastaanotto”, mikäli sinulla ei ole nimettyä, omaa yhteyshenkilöä. Jos sinulla on nimetty yhteyshenkilö, valitse vastaanottajaksi ”Nimetty yhteyshenkilö, vastaanotto”.
4. Kirjoita viesti ja lähetä se painamalla Lähetä-painiketta.

Tarjoamme Marevan-asiakkaille mahdollisuuden sähköiseen asiointiin DigiSoiten Omahoito-palvelussa. Asiakas ja hoitaja sopivat yhteistyössä sähköiseen asiointiin siirtymisestä palveluun soveltuvien asiakkaiden kanssa.

Sähköinen asiointi soveltuu kiireettömään hoitoon asiakkaiden itsehoidon tueksi.

Hyödyt:

• palveluun soveltuvilla Marevan-asiakkailla on mahdollisuus tarkistaa omat INR-arvonsa ja lääkeannoksensa, lääkelistansa sekä rokotustietonsa Omahoito-palvelun kautta ympäri vuorokauden
• asiakkaan ei tarvitse jonottaa puhelimessa
• asiakkaan vastuu omasta hoidostaan lisääntyy
• asiakkaan asiointi terveydenhuollossa muuttuu sujuvammaksi

Digitaalinen Omahoito-palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden liittyä hoitotiimiin. Siihen kuuluvat lääkäri, hoitaja ja asiakas itse. Lääkäri ja hoitaja tukevat omalla ammattitaidollaan kansalaista oman terveyden ja sairauden hallinnassa.

Koronavirusnäytteenoton jälkeen testituloksen voi katsoa Omakanta-palvelusta tai vastausta voi kysyä omalta terveysasemalta.

• Pysy kotona, kunnes oireesi ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Muu perhe voi elää normaalia elämää.
• Kotona olemisella tarkoitetaan sosiaalisten kontaktien sekä matkustamisen rajoittamista. Yli 15 min kontakteja muihin ihmisiin on hyvä välttää.

Positiivinen testitulos

Mikäli sinulla on todettu koronavirustartunta tai kärsit koronavirukseen liittyvistä oireista, on tärkeää, että vältät kontakteja, kunnes oireet ovat helpottaneet.

Jos olet saanut positiivisen tuloksen kotitestistä, olet perusterve, sinulla on lieviä hengitystieoireita ja yleisvointisi on hyvä, etkä tarvitse sairauslomatodistusta työnantajalle, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin. Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää.

Kotitestin negatiivinen tulos ei tarkoita, etteikö koronaviruksen itämisaika voi olla meneillään ja tauti todettavissa myöhemmin.

Kotitestin perusteella oma työterveys tai terveyskeskus voi kirjoittaa sairaslomatodistuksen.

Positiivinen kotitestitulos voidaan varmentaa terveydenhuollossa jos:

• oireesi ovat vakavat
• kuulut riskiryhmään
• olet raskaana
• työskentelet sote-alalla

Jos sairastut koronavirustautiin, vältä läheistä kontaktia muihin. Pysyttele kotona, kunnes oireesi ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa.

Kun sairastut

• Vältä läheistä kontaktia muihin.
• Pysyttele kotona, kunnes oireesi ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa.
• Jos työskentelet terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, sinun tulee noudattaa työnantajalta saamiasi ohjeita.
• Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden (2,5 l / pv) nauttiminen on tärkeää, alkoholin käyttöä on syytä välttää. Kuumetta ja särkyä voit lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä.
• Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
• Tarkkaile vointiasi. Mikäli vointi heikkenee, soita tarvittaessa:
  • Omalle terveysasemallesi
  • Puhelinajan ulkopuolella, ota yhteyttä seuraavasti:
    • Aikuiset, yli 16-vuotiaat sairastuneet: Soiten yhteispäivystys puh. 116 117
    • Alle 16-vuotias sairastunut: Soiten lastenpäivystys puh. 06 826 4444. Avoinna ympäri vuorokauden 24/7.

Kun hoidat sairasta lasta

Alla olevat ohjeet pätevät aina taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta.

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa mahdollisimman pian lääkärin hoitoon: 

• hengitysvaikeuksia
• iho on sinertävä tai harmaa
• lapsi ei juo tarpeeksi
• lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
• lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
• lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
• oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Milloin sairastumisen jälkeen voi palata töihin?

Voit palata töihin, kun kuume on poissa ja muut oireet ovat selkeästi lievittyneet. Haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä voivat jatkua pitkäänkin, vaikka oireet muuten ovat lieventyneet. Yleensä tähän menee 3–5 päivää.

Altistustilanteet hoitolaitoksissa ja hoivakotiyksiköissä

Korona-altistustilanteissa yksikön esihenkilön tulee ohjeistaa henkilökuntaa Soiten ohjeitten mukaisesti hoitolaitosepidemian ehkäisemiseksi, tarvittaessa ota yhteys Soiten infektioiden torjuntayksikköön.

Näiden kysymysten avulla pyritään arvioimaan, onko sinulla suurentunut riski saada verisuonitukos.

1. Veren hyytymistä estävien lääkkeiden käyttö

Jos käytät jotakin alla listatuista veren hyytymistä estävistä lääkkeistä, sinulla on suoja koronavirusinfektion tukosriskiltä.

• Ns. verenohennuslääkkeet (Marevan, Eliquis, Xarelto, Lixiana, Pradaxa)
• Ihon alle pistettävä hepariinihoito (Fragmin, Innohep, Inhixa, Ghemaxan, Enoxaparin Becat)

Jos et käytä yllä olevia veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, sinulla voi olla koronavirusinfektioon liittyvä tukosriski. Tarkista ensin oirekuvasi ja seuraavaksi riskitekijät.

2. Oirekuva  

Täyttyykö kohdallasi jokin alla olevista:

• kuumetta yli 37,5°C
• kovaa yskää
• hengenahdistusta

Lievissä infektioissa ei ole tarvetta tukoksen estolääkitykselle.

Mikäli sinulla on voimakkaita oireita, siirry kohtaan 2.1. ja jatka arvion tekemistä.

2.1. Riskitekijät

Onko sinulla vähintään yksi alla luetelluista riskitekijöistä (merkittävä tukosriski):

• Aikaisemmin laskimo- tai valtimoveritulppa
• Tukosalttiustila (kuten: APC-resistenssi, FV Leiden geenivirhe, protrombiinin geenivirhe G20210A, antitrombiinin, sekä proteiini C:n tai S:n vajaus, essentielli trombosytoosi, polysytemia vera, myelooma, PNH-tauti, fosfolipidivasta-aineoireyhtymä)  
• Aktiivinen syöpä- tai pahanlaatuinen veritauti
• Monivamma tai hiljattainen selkäydinvamma
• Suuri leikkaus < 1 kuukauden kuluessa ja/tai ajankohtainen vuodelepo sen vuoksi
• raskaus
• synnytys tai keisarinleikkaus alle 6 viikkoa sitten

TAI

Onko sinulla vähintään kolme alla luetelluista riskitekijöistä:

• Ikä vähintään 60 vuotta
• Painoindeksi (BMI) yli 30. Linkki: Painoindeksilaskuri
• Pyörätuolipotilas tai halvaantunut
• Sydän- tai verisuonisairaus (ei sisällä hyvässä tasapainossa olevaa verenpainetautia)
• Alaraajan laskimoiden vajaatoiminta
• Diabetes
• Rasvamaksa
• Autoimmuunisairaus (mm. Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus, sidekudossairaus, nivelreuma)
• Vaikea munuaissairaus
• Äskettäin leikkaus (6 viikon kuluessa), raajamurtuma tai suljettu alaraajakipsi 
• Estrogeenikorvaushoito (suun kautta, ei geeli tai laastari) tai yhdistelmäehkäisypillerit (ei koske pelkkää keltarauhashormoniehkäisyä eli minipillereitä)
• Psyykelääkkeenä klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine Accord)
• Tupakointi.

TAI

Olet ≥ 60-vuotias JA vuodelepo pääosin yli 3 vrk.

3.  Toimintaohjeet – miten etenen?

Mikäli jokin kohdassa 2 kuvatuista oireista täyttyi kohdallasi ja sinulla on vähintään yksi ensimmäisen ryhmän riskitekijä (merkittävä tukosriski) tai vähintään kolme toisen ryhmän riskitekijää tai olet ≥ 60-vuotias ja vuodelepo pääosin yli 3 vrk, ole yhteydessä omaan terveysasemaasi.

Huomioithan kuitenkin, että tässä esitetyt kysymykset ovat seulontaa varten, etkä välttämättä tarvitse tukoksen estolääkitystä riskitekijöistä huolimatta.

Koronainfektion aikana tukosriskiä voi pienentää:

• Huolehtimalla riittävästä juomisesta (yleensä 2,5 litraa päivässä).
• Vaihtamalla asentoa riittävän usein.
• Jos olet vuodepotilaana, pyri kuitenkin jaloittelemaan toistuvasti, vaihda asentoa, liikuta jalkoja ja vältä unilääkkeitä.
• Liikkumalla sisällä voinnin mukaan.
• Käyttämällä tukisukkia vuodelevon aikana, jos sellaiset on ja niitä on muutenkin käyttänyt tukosten ehkäisyyn.
• Huolehdi siitä, että otat sinulle määrätyt verenpaine-, diabetes- ja kolesterolilääkkeet ohjeen mukaan. Seuraa verenpainettasi ja verensokeriarvoja, jos sinulla on kotona seurantamittarit.
• Lopeta tupakointi.
• Huolehdi hyvästä suu- ja hammashygieniasta.

Ole heti yhteydessä terveydenhuoltoon, jos sinulle tulee verisuonitukoksen oireita, kuten alaraaja‑, yläraaja- tai rintakipua tai hengenahdistusta, voimistuvaa päänsärkyä, toispuoleisia oireita tai vatsakipua.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveydenhuoltoon. Riskiryhmään kuuluvat:

• 60-vuotta täyttäneet
• henkilöt, joilla on:
  • vaikea-asteinen sydänsairaus
  • huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
  • vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)
  • ovat raskaana.

Koronavirustaudin takia määrätty tukostenestolääkitys on maksullinen.

Koronainfektion hoitoon kehitetty Paxlovid-viruslääke on käytössä Soitessa. Paxlovidia annetaan vain kansallisesti sovituille kohderyhmille. Lääke on potilaille maksuton ja lääkehoidon aloituksesta päättää aina lääkäri.

Paxlovid-lääkehoito vaatii huolellista arviointia ja sen aloituksesta päättää aina lääkäri. Lääkehoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti koronaoireiden alettua.

Ota yhteyttä!

Jos kuulut lääkkeen kohderyhmään ja sinulla on positiivinen koronatestitulos, ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai Päivystysapuun numeroon 116 117.

Minulla on todettu positiivinen koronatesti, mitä teen?

Sinun on hyvä jäädä kotiin lisätartuntojen ehkäisemiseksi. Tartuttavuus alkaa tyypillisesti noin kaksi vuorokautta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista ja kestää noin viikon oireiden alkamisesta.

Voit palata normaaliin arkeen, kun sinulla ei ole oireita. Oireettomuus tarkoittaa, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Tarvittaessa hae sairaslomaa omasta työterveydestä tai terveyskeskuksesta.

Koronavirustaudin, eli COVID-19-infektion taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä. Suurin osa COVID-19-infektioon sairastuneista ei tarvitse sairaalahoitoa vaan tauti paranee kotihoidolla. Tällöin tärkeintä on levätä ja pysyä kotona.

Mikäli vointisi on huono, soita 116 117, tai hätätapauksessa 112.

Lisätietoa koronavirusinfektiosta ja hoidosta saat THL:n sivuilta. 

Sain positiivisen tuloksen koronaviruksen kotitestistä, mitä teen?

Positiiviseen kotitestitulokseen on oirekuvasta riippumatta suhtauduttava samoin kuin virallisella testillä saatuun positiiviseen tulokseen.

Jos kotitesti on positiivinen, tulosta ei yleensä ole tarpeen varmistaa terveydenhuollossa tehtävällä testillä. 

Positiivinen kotitestitulos voidaan varmistaa terveydenhuollossa, jos:

• oireet ovat vakavat
• sairastunut kuuluu riskiryhmään
• on raskaana
• työskentelee sote-alalla

Positiivisen tuloksen saaneen tulisi välttää kontakteja kodin ulkopuolisiin ihmisiin, eli pysyä kotona yllä olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Minulla on todettu positiivinen koronatestitulos. Pitääkö minun eristäytyä myös samassa taloudessa asuvista henkilöistä?

Tartunnan saanut on tartuttavimmillaan 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja oireiden ensimmäisinä päivinä. Tiedon positiivisesta tuloksesta tullessa samassa taloudessa asuvien suurin altistus on siis jo tapahtunut.

Minulla on taustasairauksia, tarvitsenko hyytymisenestolääkitystä?

Lieväoireiseen tai oireettomaan koronavirusinfektioon ei liity merkittävää tukosriskiä, eikä hyytymisenestolääkitystä tarvita, vaikka riskitekijöitä olisikin. Mikäli tarvitset hyytymisenestolääkitystä muusta syystä, tämä toteutetaan hoitavan lääkärisi ohjeen mukaan. Huolehdi riittävästä nesteytyksestä, ja pyri olemaan liikkeellä. 

Mikäli sinulla on riskitekijöitä ja vointisi on huono, etkä juuri jaksa tai pysty olemaan liikkeellä, on hyvä olla joka tapauksessa yhteydessä terveydenhuoltoon. Voit olla yhteydessä työterveyteen tai kotikuntasi terveyskeskukseen.

Minulla on lääkärin vastaanotto/leikkaus/laboratoriokäynti varattuna, mutta olen sairaana – mitä teen?

Lähtökohtaisesti sairastamisen aikana ei ole suositeltavaa asioida missään, tai käydä laboratoriossa. Tähän on kuitenkin poikkeuksia riippuen käynnin tai toimenpiteen kiireellisyydestä. Suosittelemme olemaan yhteydessä yksikköön, jossa vastaanotto, toimenpide tai muu tapahtuisi, jotta saat tarkemmat ohjeet. 

Mikäli vointisi vaatii asiointia terveydenhuollossa, hoitavaa yksikkö tulee aina informoida tartunnasta. Päivystykselliset hoidot ja hoidontarpeen arvioinnit toteutetaan aina.

Minulla on todettu positiivinen koronatesti ja olen raskaana/juuri synnyttänyt, mitä teen?

Mikäli olet raskaana, sinun tulee olla yhteydessä Soiten korona-asioista vastaavaan tartuntatautihoitajaan.

Saanko tietää, mikä koronavirusvariantti aiheutti tautini?

Suomessa ei sekvensoida kaikkia positiivisia koronanäytteitä. Pieni määrä näytteistä lähtee satunnaisotannalla sekvensoitavaksi THL:lle. Vastaukset tulevat viikkojen viiveellä, eikä niistä erikseen tiedoteta.

Mistä saan tartuntatautipäivärahaa?

Väliaikainen lakimuutos tartuntatautipäivärahan osalta oli voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. 1.1.2023 alkaen tartuntatautipäivärahaa ei makseta ilman virallista eristys-/karanteenipäätöstä. Sairauslomatodistuksen työnantajaa varten voi pyytää työterveydestä tai lääkärin vastaanotolta.

Soiten terveysasemat jaetaan sote-keskuksiin, sote-asemiin sekä Soite-pisteisiin.

• Sote-keskuksissa on laajin palvelutarjonta. Päivystys ja vastaanotot on keskitetty sote-keskuksiin. Soiten sote-keskukset (terveyskeskukset) sijaitsevat Kokkolassa (pääterveysasema), Kannuksessa sekä Tunkkarilla.
• Sote-asemilla on vaihteleva ja muuntuva terveyden- ja sairaanhoidon tarjonta. Asemilla järjestetään asiantuntijavastaanottoja, eri alan lääkäreiden vastaanottoja sekä neuvola- ja sosiaalipalveluita. Sote-asemat (terveysasemat) sijaitsevat Kälviällä, Toholammilla ja Perhossa.
• Soite-pisteet ovat matalankynnyksen lähipalvelupisteitä, joissa on joustava palvelutarjonta. Soite-pisteet sijaitsevat Kokkolan Koivuhaassa, Lestijärvellä, Ullavassa ja Lohtajalla.