Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen tai nuoren polku perusterveydenhuollossa

Kun perheellä tai lapsella/nuorella herää huoli tarkkaavaisuudesta, vilkkaudesta tai käyttäytymisestä tulee ottaa yhteyttä ammattilaisiin.

Yhteyttä voi ottaa seuraaviin tahoihin:

• Kun lapsi on neuvolaikäinen, soitto neuvolan puhelinpalveluun. 
• Jos lapsi on päiväkodissa, keskustelu varhaiskasvatuksen työntekijän kanssa.
• Jos lapsi on koululainen/opiskelija, yhteydenotto lapsen/nuoren omaan opettajaan, erityisopettajaan, kouluterveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai koulupsykologiin. Yhteystiedot opiskeluhuollon sivuilla.
• Yhteydenoton voi tehdä myös Soiten Perhe-Luurin kautta. Perhe-Luurin kautta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saadaan nopeasti mukaan lapsen asiaan. Kun lapsen arjen muutoksiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa, voidaan vahvistaa lapsen ja perheen pärjäävyyttä ja ennaltaehkäistä vaikeuksien kasaantumista.
• Yhteydenoton voi tehdä myös digitaalisen Apu-Napin kautta. Apu-Nappi on lapsiperheiden palveluohjauksen matalan kynnyksen digitaalinen yhteydenottokanava. Viestin jättäneeseen otetaan yhteyttä puhelimitse mahdollisimman pian.

Myös ammattilaisella voi herätä huoli lapsen tai nuoren tarkkaavaisuudesta, vilkkaudesta tai käyttäytymisestä. Tällöin hän keskustelee asiasta perheen kanssa.

Tarvittaessa ammattilainen kokoaa moniammatillisen yhteistyötapaamisen perheen ja muiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä perheen kanssa pohditaan, ketkä lapsen arkeen kuuluvat ammattilaiset on hyvä kutsua yhteistyötapaamiseen.

Ammattilainen voi olla yhteydessä Lapsiperheiden palveluohjaukseen yhteistyöpalaverin sopimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Ammattilainen voi ottaa yhteyttä:

• Soittamalla Soiten lapsiperheiden palveluohjaukseen
• Jättämällä yhteydenottopyynnön Apu-Napin kautta

Kun perhe tai lapsi on ilmaissut huolensa, ammattilainen, jolle huoli on ilmaistu, kartoittaa lapsen arjen ja tekee tilannearvion. Tilannetta voi selvittää esimerkiksi Lapset Puheeksi -keskustelulla.

Ensi tapaamisella tulee jo selvittää, millainen tuki olisi parasta aloittaa lapsen toimintakyvyn parantamiseksi.

Perhe ja arjen toimijat kokoontuvat yhteen

Tarvittaessa sovitaan moniammatillisesta yhteistyötapaamisesta. On hyvä huomioida, että moniammatillisen yhteistyön aloittamisesta vastaa henkilö, jolle vanhempi tai lapsi on ilmaissut huolensa. Yhteistyötapaamisessa perhe ja perheen kanssa sovitut arjen toimijat kokoontuvat yhdessä selvittämään tilannetta. Arjen toimijoita voivat olla esimerkiksi opettaja, erityisopettaja, koulukuraattori, varhaiskasvatuksen työntekijät, terveydenhoitaja ja psykologi.

Moniammatillinen yhteistyö on hyödyllistä lapsen tilannetta kartoitettaessa. Tilannetta tarkastellaan tuolloin useammasta näkökulmasta. Yhteistyössä voidaan jakaa vastuuta ja ratkaista haastavaa tilannetta. Samalla kaikki lapsen arkeen liittyvät toimijat pysyvät ajan tasalla päätöksistä ja tilanteesta. Vältytään paremmin myös päällekkäisen työn tekemiseltä. Perheen ei tarvitse myöskään erikseen käydä jokaisen ammattilaisen luona keskustelemassa samasta asiasta.

Yhteistyötapaamisessa sovitaan kirjallisesti, mitä kukin tulee tekemään ennen seurantatapaamista. Myös perheelle voidaan antaa oma tehtävä. Yhteistyötapaamisessa täytetty Lapset puheeksi -neuvonpidon tai Soiten yhteistyötapaamisen -lomake annetaan perheelle, jotta hekin muistavat, mitä on sovittu. Ammattilaisille voidaan ottaa kopiot tai työpuhelimelle voi ottaa kuvan sovituista tehtävistä.

Jokainen ammattilainen tekee yhteistyötapaamisesta kirjauksen käyttämäänsä kirjausjärjestelmään oman yksikkönsä ohjeiden mukaisesti. Ammattilaiset sopivat yhdessä perheen kanssa, kuka ohjaa perheen uuteen palveluun, jos tallaiseen tulee tarvetta.

Lopuksi sovitaan seurantapaamiselle aika. Voi olla myös tilanne, että jo tässä vaiheessa päädytään yhdessä perheen kanssa siirtymisestä diagnostiseen alkukartoitukseen eli kokoamaan tietoja, joita tarvitaan ADHD-diagnoosin arvioimiseksi.

Yhteistyötapaaminen/verkosto -lomake löytyy Soiten nettisivuilta terveyspalveluiden lomakkeista.

ADHD käypä hoito -suosituksen mukaan, kun huoli lapsen tai nuoren keskittymättömyydestä ja ylivilkkaudesta herää, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa ja perheen tukeminen aloitetaan heti, jo ennen diagnostista arviota. Tuen saamiseksi ei tarvita diagnoosia.

Perheen ja arjen toimijoiden kokoontuessa yhteen, sovitaan yhdessä riittävä tuki lapselle ja perheelle. Tuen tarjoamisella pyritään perheen ja lapsen mahdollisimman hyvään toimintakykyyn. Vanhempia pyritään tukemaan vanhemmuudessa ja lapsen oireita pyritään lievittämään.

Neuvola

Neuvolassa on käytössä “Voimaperheet – huomaa hyvä lapsessasi: Leikki-ikäisten lasten käytösongelmien hoito” -ohjelma. Toimintamalli on kehitetty neuvolaikäisten lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja digitaaliseen ennaltaehkäisevään hoitoon. Toimintamalli antaa vanhemmille työkaluja vastata lapsen käyttäytymisen haasteisiin ja auttaa lasta käyttäytymään hyvin.

Toinen Voimaperheet-ohjelma on “Ole läsnä lapsellesi: Digitaalinen myönteisen vanhemmuuden ohjelma 3-vuotiaiden lasten perheille“. Ohjelma on kehitetty tukemaan ja vahvistamaan myönteisen vanhemmuuden taitoja, vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta sekä lapsen suotuisaa kehitystä.

Kysy Voimaperheet-ohjelmista omasta neuvolastasi.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus itsessään voi olla lapsen kehitystä tai kuntoutusta tukeva asia.
Neurokirjon alle mahtuu laaja joukko erilaista tukea tarvitsevia, mutta myös erilaisia vahvuuksia omaavia, ainutlaatuisia yksilöitä. Toimintatavat, jotka auttavat toista lasta eivät toimi välttämättä toiselle.

Tyypillistä on myös se, että joillakin pulmia on enemmän ryhmässä kuin kotona, mutta saattaa hyvin olla myös toisin päin. Aikuisten on mietittävä yhdessä ratkaisuja, joiden avulla haasteista olisi mahdollisimman vähän haittaa, toiminta olisi sujuvampaa ja kuormittaisi lasta vähemmän.

Varhaiskasvatuksessa tukeen ei tarvita diagnooseja, vaan tarve määrittelee sopivimman tuen tason.

Keskustele lapsesi hoitajan kanssa, jos huomaat lapsella olevan haasteita.

Koulu

Keskustele lapsesi opettajan ja tarpeen mukaan erityisopettajan tai koulukuraattorin kanssa tarvittavista koulunkäynnin ja oppimisen tukitoimista, jos koet lapsesi tarvitsevan tukea koulunkäyntiin. Koulussa on omat tukitoimet pedagogiseen tukeen ja koulunkäyntikyvyn ylläpitoon.

Koulussa tuen saamiseksi ei tarvita diagnooseja.

Nepsyohjaus

Perhe-Luurin tai Apu-Napin kautta voit kysyä myös mahdollisuutta päästä lapsen kanssa Nepsyohjaukseen. Myös ammattilainen voi ohjata Nepsyohjaukseen, jos havaitsee sille tarvetta.

Nepsyohjausta voidaan antaa ohjauskäynneillä, puhelimitse tai kotikäynnillä. Ohjauksessa pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle.

Perheneuvola

Perheneuvoloiden tehtävänä on tarjota kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja tukemalla ja edistämällä lasten, nuorten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa.

Kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelun keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodinhoidossa ja vahvistamalla arjen taitoja.

Perheen kanssa yhdessä suunnitellaan ja määritellään kotipalvelun tarve perhekohtaisesti. Kotipalvelua tarjotaan tilapäisenä tai pidempikestoisena palveluna.

Voit hakea kotipalvelua digitaalisesti DigiSoiten Omapalvelun kautta. Vaihtoehtoisesti voit täyttää ja tulostaa kotipalveluhakemuksen ja lähettää sen asuinkuntasi kotipalvelun myöntämisestä vastaavalle työntekijälle. Jokilaaksoissa voit ottaa myös suoraan yhteyttä kotipalvelun työntekijöihin, joiden avulla hakemus saadaan vireille.

Käypä hoito -suositus:

• Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta

Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmat:

• Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
• Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma
• Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma (0- 5 vuotiaat lapset)
• Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma (harjoitukset suunnattu erityisesti alle kouluikäisille)
• Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma
• Lasten ahdistuksen omahoito-ohjelma kouluikäisille
• Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma
• Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma
• Nuorten masennuksen omahoito-ohjelma
• Viiltelyn omahoito-ohjelma
• Itsetunto- ja identiteettipulmien omahoito-ohjelma
• Kaverisuhteiden haasteiden omahoito-ohjelma
• Opiskelu-uupumuksen ehkäisyn omahoito-ohjelma
• Syömisen ja kehonkuvan ongelmien omahoito-ohjelma

Neuvokas perhe:

• Meidän perheen hyvinvointikurssi

ADHD-liitto.fi:

• ADHD-liiton esitteet ja oppaat

Papunet-sivusto:

• Papunet.net – Papunet välittää tietoa ja materiaalia kommunikoinnissa ja ymmärtämisessä tukea tarvitseville ihmisille, heidän lähi-ihmisilleen ja ammattilaisille.

Viitottu rakkaus-sivusto:

• Viitotturakkaus.fi – Materiaalia kasvun ja oppimisen tueksi

Oma Hämeen Arjen kesyttäjät -sivusto:

• Arjen kesyttäjät – Vinkkejä, rutiinitauluja yms. nepsyperheille

Värinautit-sivusto:

• Varinautit.fi – Pedagogista materiaalia, joka soveltuu eri ikäisille lapsille, nuorille ja aikuisillekin. Värinauttien materiaali sopii kotiin, kouluun, päiväkotiin, eskariin, kerhoon, työpaikoille ja leireille. Värinauttien materiaalit ovat ilmaisia, osallistavia, leikkisiä ja monipuolia. Nettisivuilta löytyy myös eriyttävää sekä selkokielistä materiaalia monenikäiselle.

Pohjanmaan ADHD -yhdistys:

• adhdpohjanmaa.fi. Yhdistys on ADHD-oireisten sekä heidän läheistensä ja ADHD-asioiden parissa työskentelevien sekä kaikkien ADHD-asioista kiinnostuneiden yhdistys.

Seurantapalaverissa tarkistetaan ovatko tukitoimet riittäviä. Vanhemman tiedot lapsen arjen sujumisesta kotona ovat tärkeää tietoa. Lapsen arjessa mukana olevat ammattilaiset sekä mahdolliset muut yhteistyötahot tuovat oman ammatillisen näkemyksensä yhteistyötapaamiseen.

• Yhdessä voidaan sopia, että jatketaan sovitusti arjen tukea. Tukea voidaan päättää myös lisätä.
• Tarvittaessa voidaan sopia yhdessä perheen kanssa siirtymisestä diagnostiseen alkukartoitukseen. Eli aloitetaan kokoamaan tietoja, joita tarvitaan ADHD-diagnoosin arvioimiseksi.

Ammattilaiset sopivat perheen kanssa kirjallisesti, mitä kukin tulee tekemään. Yhteistyötapaamisessa täytetty Lapset puheeksi -neuvonpidon tai Soiten yhteistyötapaamisen -lomake annetaan perheelle, jotta hekin muistavat, mitä on sovittu.

Ammattilaisille voidaan ottaa kopiot tai työpuhelimelle voi ottaa kuvan sovituista tehtävistä. Jokainen ammattilainen tekee yhteistyötapaamisesta kirjauksen käyttämäänsä kirjausjärjestelmään oman yksikkönsä ohjeiden mukaisesti.

Yhteistyötapaamisessa sovitaan myös uusi seurantatapaaminen, jos tukitoimille on tarvetta. Jos päädytään diagnostiseen alkukartoitukseen, seurantapalaveri on hyvä pitää lääkärikäynnin jälkeen

1. Perhe, tarvittavat arjen toimijat ja palveluiden edustajat kokoontuvat yhteen.
   Yhdessä käsitellään olemassa oleva tieto ja arvioidaan tilanne. Sovitaan vastuut ja kirjataan ne kuten aiemmissakin yhteistyötapaamisissa.
   
   Diagnostiseen alkukartoitukseen siirrytään vain siinä tapauksessa, jos arjen tuki ei yrityksistä huolimatta riitä ja perheellä sekä ammattilaisilla herää tarve kartoittaa lapsen tilannetta laajemmin.
2. Tehdään tarvittaessa päätös diagnostisen alkukartoituksen käynnistämisestä.
   Perheen, arjen toimijoiden sekä palveluiden edustajien ollessa koolla sovitaan yhdessä diagnostisen alkukartoituksen aloittamisesta, jos sille näyttää olevan tarvetta.
   
   Diagnostisessa alkukartoituksessa kootaan tietoja, joita tarvitaan diagnoosin arvioimiseksi. Diagnostiseen arvioon tarvitaan mahdollisimman kattavasti tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa. Tietoa tarvitaan myös psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta sekä elämäntilanteesta. Tämän vuoksi lapsen tilannetta kartoitetaan ADHD:n Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
   
   Alkukartoituksessa selvitetään:
   • perhetilanne
   • sukuanamneesi
   • kehitysympäristöjen huomiot, miten kotona ja päiväkodissa tai koulussa arki sujuu (lomake opettajalle/varhaiskasvatukseen)
   • tarkkaavuuden oireet
   • lapsen/nuoren mahdolliset täydentävät kartoitukset, esimerkiksi psykologin tai terapeutin tekemät arviot.
   • mieliala
   • mahdollinen päihteiden käyttö
   • mitä tukea lapsi on jo saanut
   • aiemmat diagnoosit
3. Sovitaan tarvittavasta tiedonkeruusta ja sen koostamisesta.
   Kun päädytään diagnostiseen kartoitukseen, terveydenhuollon työntekijä liittää perheen Terveyskylään Soiten “Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren tutkimus” -digihoitopolulle. Terveydenhuollon ammattilainen ohjeistaa vanhempia täyttämään ADHD-tutkimuksiin liittyvät lomakkeet digihoitopolulla.
   
   Digihoitopolulla on tietoa, millä tavalla lapsen/nuoren tutkimuksissa edetään. Lisäksi polulla on tietoa vanhemmille ADHD:n oireista, arjen tuesta sekä siitä, miten arkea voi pyrkiä helpottamaan.
   
   Ennen lääkärikäyntiä ammattilainen kirjaa potilastietojärjestelmään tiedot, joita ei kyselylomakkeissa kysytä. (Esimerkiksi perhetilanne, elämäntavat, arjen rutiinit, mitä on jo tehty, aiemmat diagnoosit, mieliala, päihteet).
   
   Terveydenhuollon ammattilainen antaa lääkäriajan ja ohjeistaa vanhempia täyttämään digitaaliset kyselylomakkeet ennen lääkärikäyntiä.
   
   Digitaalisella polulla ovat vanhemmille täytettävänä seuraavat lomakkeet:
   • Lastensairaala: Lapsen tarkkaavaisuuden arviointi
   • Lastensairaala: Nuoren tarkkaavaisuuden arviointi
   • Niilo Mäki instituutin Varhaiskehitys –lomake
     
     
   • Lapsen ollessa varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksen työntekijöitä pyydetään täyttämään Soiten lastensairaalan kyselylomake päivähoitopaikkaan lastenneurologin/lastenlääkärin tutkimuskäyntiä varten sekä lomake lapsen tarkkaavaisuuden arvioinnista.
   • Lapsen ollessa koulussa, lapsen opettajaa pyydetään täyttämään Soiten lastensairaalan kyselylomake opettajalle lastenneurologin/lastenlääkärin tutkimuskäyntiä varten sekä lomake lapsen / nuoren tarkkaavaisuuden arvioinnista.
   • Nämä lomakkeet löytyvät Soiten nettisivuilta terveyspalveluiden lomakkeista.
4. Varataan aika lääkärille tai tarvittaessa kutsutaan lääkäri mukaan verkostoon.
   

1. Lääkäriaika
   Kun tukitoimia on toteutettu ja mahdolliset tarvittavat erityistyöntekijöiden tutkimukset ovat valmistuneet, annetaan aika lääkärille. Lääkärille ohjautumisen tarpeen arvioivat lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset yhdessä perheen kanssa huomioiden saadut tutkimustulokset ja annettujen tukitoimien vaikutukset.
2. Jatkosuunnitelman laadinta
   Lääkäri tekee tarvittavat tutkimukset ja arvion tilanteesta. Diagnoosiin voidaan päätyä, jos kriteerit diagnoosille täyttyvät. Tarvittaessa lääkäri laatii lähetteen erikoissairaanhoitoon. Alle kouluikäisille lapsille ADHD-diagnoosi asetetaan vain erikoissairaanhoidossa.
   
   Lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman. Hoito ja kuntoutus sekä hoidon tavoitteet valitaan aina yksilöllisesti.

Päätettäessä diagnostisesta alkukartoituksesta yhdessä perheen, arjen toimijoiden sekä palveluiden edustajien kanssa, on sovittu yhdessä myös uudesta tapaamisesta lääkärikäynnin jälkeen. Tapaamisessa tarkistetaan tukitoimien ajantasaisuus ja riittävyys.

Jos arjen toimijoiden kanssa ei ole sovittu tapaamista valmiiksi lääkärikäynnin jälkeen, vanhemman on hyvä olla yhteydessä aiemmin yhteistyötapaamisessa olleeseen ammattilaiseen ajan sopimiseksi.

Jos yhteistyötapaamista ei voida syystä tai toisesta järjestää, on hyvä huolehtia riittävästä tiedonannosta lapsen/nuoren arjen toimijoille, jotta ammattilaiset voivat huolehtia lapsen/nuoren oikeanlaisesta riittävästä tuesta.

1. Erioissairaanhoidon arvio tarvittaessa.
   Lapselle/nuorelle voidaan tarvittaessa tehdä lähete erikoissairaanhoitoon Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Erikoissairaanhoidossa lapselle/nuorelle tehdään yksilöllisen harkinnan perusteella tarvittavat lisätutkimukset.
2. Verkosto/neuvonpito, sovittu seuranta ja arjen tukitoimien tarkistaminen.
   Jos arjen toimijoiden kanssa ei ole sovittu tapaamista valmiiksi lääkärikäynnin jälkeen tukitoimien ajantasaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi, vanhemman on hyvä olla yhteydessä aiemmin yhteistyötapaamisessa olleeseen ammattilaiseen ajan sopimiseksi.
   
   Jos yhteistyötapaamista ei voida syystä tai toisesta järjestää, on hyvä huolehtia riittävästä tiedonannosta lapsen/nuoren arjen toimijoille, jotta ammattilaiset voivat huolehtia lapsen/nuoren oikeanlaisesta riittävästä tuesta.